Remontin rahoitus ja verotus
Ennen toimeen ryhtymistä tai remontin rahoituksen hankkimista kannattaa käyttää hetki aikaa verotusasioihin tutustumiseen, sillä asunnonomistajat voivat vähentää monia remontista aiheutuvia kuluja verotuksessaan. Verotuksessa voidaan vähentää muun muassa remontista aiheutuneita kuluja sekä tehdyn työn osuutta, ja toisinaan asunnonomistajat voivat vähentää jopa asunnon peruskorjausta varten otetun lainan korot omassa verotuksessaan.
Remonttikulujen vähentäminen ei ole vaikeaa, sillä vähennykset voidaan nykypäivänä ilmoittaa netissä omien verkkopankkitunnusten avulla tai perinteiseen tyyliin paperilomakkeita täyttämällä.
Kulujen vähentämistapa riippuu paitsi asunnon käyttötarkoituksesta, myös toteutetusta remontista, sillä asuintilojen remontit jaetaan verotuksellisesti kahteen ryhmään: vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin.
Vähennykseen vaikuttaa myös oleellisesti se, onko remontin toteuttamiseen hyödynnetty ulkopuolista työvoimaa ja onko asunto omassa vai vuokrakäytössä. Työn osuudesta on mahdollista saada kotitalousvähennystä, kun remontoidaan omassa käytössä olevaa tai lähisukulaiselle vuokrattua asuntoa tai kiinteistöä.
Mitä eroa on vuosikorjauksella ja perusparannuksella?
Suomessa kiinteistöiden ja asunto-osakkeiden remontit on jaoteltu verotuksen kannalta vuosikorjauksiin ja perusparannuksiin. Vuosikorjauksilla tarkoitetaan kaikkia remonttitöitä, joiden pyrkimyksenä on rakennuksen tai huoneiston yleisilmeen tai esimerkiksi vanhentuneiden kalusteiden päivittäminen.
Vuosikorjauksen piiriin kuuluvat mm. seinien tapetointi ja maalaaminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen sekä kodinkoneiden, kuten jääkaapin tai muiden kodinkoneiden vaihtaminen. Lisäksi vuosikorjaukseksi lasketaan asunnon varustuksen uusiminen, kuten esimerkiksi keittiökaappien tai kylpyhuoneen kalusteiden vaihtaminen. Vuosikorjauksella tarkoitetaan siis lähinnä pintapuolisia remonttitöitä, kun taas perusparannuksella kohdetta muutetaan tasokkaammaksi tai käyttöikänsä päässä olevia rakenteita uusitaan.
Usein remontti koostuu sekä vuosikorjauksesta että perusparannuksesta, jolloin kustannusten tarkka seuraaminen on verotuksen kannalta välttämätöntä.
Perusparannukseksi lasketaan muun muassa rakennuksen tai huoneiston laajentaminen, mittavammat uudistustyöt, muutostyöt sekä muut rakenteisiin asti ulottuvat toimenpiteet.
Perusparannuksessa mennään vuosikorjausta vaativammalle tasolle, ja tällöin huoneistoa tai rakennusta laajennetaan tai parannetaan aikaisempaan verrattuna. Perusparannuksia ovat esimerkiksi parvekelasien asennus, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parannus, sähköjärjestelmien korjaus tai parannus sekä vesi- ja viemärilaitteiden rakentaminen tai parantaminen.
Myös muut suuret remontit, kuten perustuksiin tai rakenteisiin asti ulottuvat remontit lasketaan pääsääntöisesti perusparannukseksi. Lisäksi sisätilojen oleelliset muutostyöt, kuten vaikka kylmän varaston muuttaminen saunatilaksi tai oleskeluhuoneeksi katsotaan kiinteistön tai huoneiston perusparannukseksi.
Vaikka verotuksessa erilaiset remontit on jaoteltu omiin osioihinsa, eivät asiat käytännössä ole aina mustavalkoisia. Useimmiten kiinteistölle tai huoneistolle toteutettava remontti lukeutuu sekä perusparannuksen että vuosikorjauksen piiriin, etenkin jos kyseessä on koko asunnon kattava muutostyö.
Parasta onkin tällöin jakaa remontin kustannukset selkeästi perusparannusmenoihin tai vuosikorjauskuluihin töiden laadun sekä laajuuden mukaan.
Työn osuuden voi vähentää kotitalousvähennyksenä omaa asuntoa remontoidessa
Remontteja teettäessä verotuksessa on mahdollista vähentää työn määrä kotitalousvähennyksenä. Huomionarvoista on kuitenkin, että itse tehdystä remontista ei kotitalousvähennystä ole mahdollista saada.
Vuonna 2025 teetetyistä töistä kotitalousvähennyksen maksimisumma on 1 600 euroa. Sen saa, mikäli remontin työosuuden kustannukset kustantavat 5 000 euroa. Toisin sanoen, vähennykseen oikeuttavan työn arvonlisäverollisesta hinnasta voidaan vähentää kotitalousvähennyksenä 35 prosenttia.
Poikkeuksena ovat työt, joissa luovutaan öljylämmityksestä. Tällöin kotitalousvähennyksen maksimisumma on 3 500 euroa. Sen saa, mikäli työn arvonlisäverolliset kustannukset ovat 6 083 euroa. Näissä töissä kotitalousvähennyksen osuus on 60 prosenttia työn hinnasta.
Kotitalousvähennystä ei saa materiaaleista tai matkakuluista, joten työn loppulaskussa tulee olla selkeästi eriteltynä työn hinta vähennyksen saamiseksi. Koitalousvähennyksen voi ilmoittaa verottajan sivuilla omien pankkitunnusten avulla.
Asuntolainan korkovähennys
Asuntolainan korkovähennys poistui oman vakituisen asunnon osalta 1.1.2023 alkaen. Jos olet ottanut lainan oman vakituisen asunnon hankintaa, peruskorjausta tai ensiasunnon ostoa varten, et voi enää vähentää korkoja verotuksessa. Vaikka korot näkyvät infotietona esitäytetyssä veroilmoituksessa, ne eivät enää ole vähennyskelpoisia .
Sen sijaan sijoitusasuntoon liittyvän lainan korot luokitellaan tulonhankkimisvelaksi ja ovat edelleen vähennyskelpoisia pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, voidaan saada alijäämähyvitystä ansiotulojen verosta .
Miten remontin vuosikorjauskulut tai perusparannusmenot vähennetään vuokralle annetussa asunnossa?
Remontin vuosikorjauskulut vähennetään saman vuoden aikana, kun kulut on maksettu. Tarkka ajankohta riippuu siitä, oletko vuokranantajana toteuttanut remontin itse, vai onko sen teettänyt taloyhtiö.
Vuokranantajana teetetyt remontit vähennetään sinä vuonna, kun kulut on maksettu. Taloyhtiön teettämät remontin kustannukset voi vähentää verotuksessa, mikäli rahoitusvastikkeet on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa.
Vuokranantajan teettämät perusparannusmenot tulee taas vähentää vuosittaisten poistojen muodossa tai silloin, kun asunto myydään. Vuokranantajan teettämät perusparannusmenot tulee vähentää rakennusten suhteen vuosittaisina poistoina, mutta osakehuoneistoissa vuosittaisina tasapoistoina Taloyhtiön perusparannusremontteja koskien menot saa taas vähentää silloin, jos ne on tuloutettu yhtiön kirjanpidossa.
Kannattaa myös muistaa, että:
- Huonekalujen hankinnasta ei voi saada verovähennyksiä
- Mikäli asunto on vuokralla ja vuokralainen teettää remontin itse, on hän oikeutettu vähentämään kulut omassa verotuksessaan, kun muut vähennyksen edellytykset täyttyvät
Mikäli remonttikohteena on vuokrakäytössä oleva omistusasunto, kannattaa remonttia suunnitellessa muistaa, että kuluja voi vähentää vuokratulojen verotuksessa vain, mikäli remontti on tehty asunnon vuokralle antamisen jälkeen.
Remonttilainan kilpailutus on paras keino säästää korkokuluissa vähennysoikeuden pienentyessä
Muutosten tuulten puhaltaessa verovähennysten saralla kannattaa remontoijan kilpailuttaa remonttilainansa, jotta lainan kulut itsessään olisivat mahdollisimman pienet.
Kilpailuttamisella tarkoitetaan sitä, että lainatarjouksia pyydetään eri pankeilta ja rahoituslaitoksilta joko itsenäisesti tai kilpailutuspalvelun avulla.
Esimerkiksi Sortterin avulla lainojen kilpailutus käy turvallisesti ja helposti sekä täysin maksutta, ja lainan nostaminenkin käy kätevästi pankkitunnusten avulla.
Remonttilainan kilpailutus on tärkeää, sillä eri pankkien korot ja lainaehdot voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Kilpailutuksen myötä lainanhakija voi säästää lainakuluissa jopa tuhansia euroja laina-aikana.
