Miten kuluttaja voi varautua euribor-korkojen muutoksiin?
Suomalaisten asuntolainoista suurin osa on sidottu euriboreihin. Suomessa korkomuutokset tuntuvat siten nopeamman kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa suurin osa lainoista on kiinteäkorkoisia.
Varautuminen korkotasojen muutoksiin on fiksua talouden hallintaa. Historian valossa edes 3–4 prosentin euribor-korkotasot eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Poikkeuksellista oli sen sijaan vuodesta 2016 vuoteen 2022 jatkunut nollakorkojen aikakausi, jolloin velallinen maksoi lainastaan vain pankin omaa marginaalia.
Velallinen voi varautua korkojen muutoksiin monin tavoin:
1. Korkosuojaus
Pankkien tarjoamien korkosuojausten suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Pankkien mukaan sitä kysytään aiempaa useammin sekä uusiin että vanhoihin lainoihin. Korkosuojaus tarkoittaa käytännössä korkokattoa: korolle määritetään maksimitaso tietyn pituiseksi ajanjaksoksi.
2. Korkoputki
Korkoputki määrittää lainalle enimmäis- ja vähimmäiskorkoprosentin, jonka sisällä laina voi liikkua. Korkoputki suojaa siten lainaa koron muutoksilta etukäteen sovittavaksi ajanjaksoksi. Myös korkoputkien suosio on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana.
3. Takaisinmaksuturva
Maksuturva tuo taloudellista turvaa yllättäviin tilanteisiin. Se on pankkien tarjoama vakuutus tilanteisiin, jossa lainan takaisinmaksu vaarantuu esimerkiksi työttömyyden, työkyvyttömyyden tai puolison kuoleman takia. Takaisinmaksuturva ei siis varsinaisesti suojaa korkojen nousulta, mutta tarjoaa taloudellista turvaa maksukyvyn vaarantuessa.
Riittävä puskurirahasto on yksi keino varautua korkojen nousuun. Suositusten mukaan jokaisella tulisi olla säästössä vähintään 2–3 kuukauden nettopalkkaa vastaava summa pahan päivän varalle.
Muuttuvien korkojen maailmassa on hyvä muistaa myös lainojen kilpailuttaminen. Kilpailuttamalla lainat säännöllisesti voit varmistua, ettet maksa lainastasi ylimääräistä. Lainojen kilpailuttaminen onnistuu helposti, nopeasti ja ilmaiseksi Sortterin palvelussa.