Euribor-korot ovat kääntyneet laskuun – ohjauskorkoon mahdollista laskua kesäkuussa

Menneet vuodet ovat olleet raskaita asuntovelallisille. Lainojen viitekorkoina yleisesti käytettävät euribor-korot lähtivät ripeään nousuun keväällä 2022 inflaation vauhdittamana. Korkeimmillaan 12 kuukauden euribor oli peräti 4,2 % syyskuussa 2023. 

Nyt ilmassa on positiivisia signaaleja: vuoden 2024 joulukuussa Suomen suosituin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, laski vihdoin pysyvästi 2,4 %:iin. Lyhyempi 3 kuukauden euribor laski puolestaan alle 2,7 %:iin. Suurin osa suomalaisten kulutusluotoista on sidottu 3 kuukauden euriboriin. 

Laskevat korot pienentävät velallisten lainakuluja. Yksi keino säästää lainakuluissa on lainojen kilpailuttaminen, joka onnistuu Sortterin maksuttomassa lainavertailupalvelussa.

Miltä euriborin tilanne näyttää vuonna 2025?

Markkinoiden arvioiden mukaan euriborin kehitys jatkaa laskusuuntaan myös vuonna 2025, mutta näkemykset eroavat jonkin verran riippuen ennusteen ajankohdasta ja lähteestä.

12 kuukauden euriborin ennustetaan olevan vuoden 2025 lopulla noin 1,75–2,50 prosentin tasolla. Lasku on jo alkanut ja jatkuu todennäköisesti maltillisempana loppuvuotta kohti. Syksyllä 2024 arvioitiin 12 kuukauden euriborin olevan noin 2,25–2,50 prosentissa vuoden 2025 lopulla, mutta myöhemmät arviot ovat laskeneet ennustetta.

3 kuukauden euriborin puolestaan ennustetaan olevan vuoden 2025 aikana noin 1,70–2,60 prosentin välillä, eli hieman korkeammalla kuin 12 kuukauden euribor vuoden alkupuolella, mutta laskusuunnassa sekin.

Lähteiden mukaan suurin lasku 12 kuukauden euriborissa on nähty jo vuoden 2024 lopulla, mutta lyhyempien euriborien osalta laskuvaraa on enemmän. Ennusteet vaihtelevat myös pankkien ja ekonomistien näkemyksien mukaan, mutta yleinen konsensus on, että euriborit pysyvät maltillisella tasolla vuonna 2025.

Lähteet: Kauppalehti, Helsingin Sanomat, Talouselämä (2024).

Miten kauan korkojen lasku voi jatkua? 

Euriborien ennustaminen on haasteellista. Niiden liikkeisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten inflaatio, talouden tilanne, keskuspankin politiikka ja maailmanpolitiikan tapahtumat. Ennusteet voivat siten muuttua nopeasti olosuhteiden muuttuessa. 

Tämän hetken ennusteiden mukaan korkojen nousupiikki on toistaiseksi ohitse. 

Euribor-ennuste vuodelle 2025: 

Asiantuntijoiden ennusteiden mukaan vuoden 2025 aikana 12 kuukauden euribor jatkaa maltillista laskuaan. Vuoden 2025 ennusteissa inflaation odotetaan hidastuvan, kun energiahintojen nousu tasaantuu ja keskuspankin rahapolitiikka alkaa hillitä yleistä hintojen nousua. EKP:n tavoitteena on palauttaa inflaatio kahden prosentin tasolle, ja tuoreiden arvioiden mukaan tavoite saavutetaankin vuoden 2025 puoliväliin mennessä.

Jos inflaatio saadaan hallintaan, EKP voi ryhtyä asteittain laskemaan ohjauskorkojaan, mikä puolestaan laskee euribor-korkoja.

Euriborien kehitys vuosina 2022–2025 – tapahtumat aikajanalla

• 12.4.2022: 12 kuukauden euribor nousi ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen plussalle, 0,005 prosenttiin. Edellisen kerran kyseinen viitekorko oli plussan puolella tammikuussa 2016.
• 15.7.2022: 12 kuukauden euribor nousi yli yhteen prosenttiin. 3 kuukauden euriborin vastaava luku oli 0,072 prosenttia. 
• 9.9.2022: 12 kuukauden euribor ylitti kahden prosentin rajan. 3 kuukauden euribor nousi 0,480 prosenttiin. 
• 19.12.2022: 12 kuukauden euribor nousi yli kolmen prosentin. Myös 3 kuukauden euribor jatkoi nousu-uralle, viitekorko noteerattiin kyseisenä päivänä 2 5:iin. 
• 29.9.2023: 12 kuukauden euribor nousi korkeimpaan lukemaansa, 4,2 %:iin.
• 31.12.2024: 12 kuukauden euribor pysytteli 2,4 %:ssa.
• 2.1.2025: 12 kuukauden euribor on edelleen 2,4 %.

Miten kuluttaja voi varautua euribor-korkojen muutoksiin? 

Suomalaisten asuntolainoista suurin osa on sidottu euriboreihin. Suomessa korkomuutokset tuntuvat siten nopeamman kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa suurin osa lainoista on kiinteäkorkoisia. 

Varautuminen korkotasojen muutoksiin on fiksua talouden hallintaa. Historian valossa edes 3–4 prosentin euribor-korkotasot eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Poikkeuksellista oli sen sijaan vuodesta 2016 vuoteen 2022 jatkunut nollakorkojen aikakausi, jolloin velallinen maksoi lainastaan vain pankin omaa marginaalia. 

Velallinen voi varautua korkojen muutoksiin monin tavoin: 

1. Korkosuojaus 

Pankkien tarjoamien korkosuojausten suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisen parin vuoden aikana. Pankkien mukaan sitä kysytään aiempaa useammin sekä uusiin että vanhoihin lainoihin. Korkosuojaus tarkoittaa käytännössä korkokattoa: korolle määritetään maksimitaso tietyn pituiseksi ajanjaksoksi. 

2. Korkoputki 

Korkoputki määrittää lainalle enimmäis- ja vähimmäiskorkoprosentin, jonka sisällä laina voi liikkua. Korkoputki suojaa siten lainaa koron muutoksilta etukäteen sovittavaksi ajanjaksoksi. Myös korkoputkien suosio on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana. 

3. Takaisinmaksuturva

Maksuturva tuo taloudellista turvaa yllättäviin tilanteisiin. Se on pankkien tarjoama vakuutus tilanteisiin, jossa lainan takaisinmaksu vaarantuu esimerkiksi työttömyyden, työkyvyttömyyden tai puolison kuoleman takia. Takaisinmaksuturva ei siis varsinaisesti suojaa korkojen nousulta, mutta tarjoaa taloudellista turvaa maksukyvyn vaarantuessa. 

Riittävä puskurirahasto on yksi keino varautua korkojen nousuun. Suositusten mukaan jokaisella tulisi olla säästössä vähintään 2–3 kuukauden nettopalkkaa vastaava summa pahan päivän varalle. 

Muuttuvien korkojen maailmassa on hyvä muistaa myös lainojen kilpailuttaminen. Kilpailuttamalla lainat säännöllisesti voit varmistua, ettet maksa lainastasi ylimääräistä. Lainojen kilpailuttaminen onnistuu helposti, nopeasti ja ilmaiseksi Sortterin palvelussa.

Vaihtuvakorkoinen laina vai kiinteäkorkoinen laina? 

Korkojen nousu on kurittanut suomalaisia asuntovelallisia. Lainojen kustannukset nousivat keväästä 2022 lähtien rajusti, mikä herätti Suomessa keskustelua eri korkotyyppien paremmuudesta: olisiko kiinteäkorkoinen laina vaihtuvakorkoista lainaa edullisempi vaihtoehto?   

Tilastojen valossa näin ei ole. EKP:n tilastojen mukaan Suomessa asuntolainojen korot ovat olleet euroalueen alhaisimpia lähes koko 2000-luvun. Muihin maihin verrattuna ero ollut jopa useita prosenttiyksiköitä. 

Kiinteä korko tuo talouteen ennustettavuutta, mutta tulee usein vaihtuvaa korkoa kalliimmaksi.

Artikkelia päivitetty 3.1.2025.