Laina

Termillä laina on kaksi merkitystä. Laina tarkoittaa joko rahalainaa tai esinelainaa. 

Tämä artikkeli käsittelee rahalainaa eli luottoa. Rahalaina on kahden osapuolen välinen sopimus rahan lainaamisesta. Rahaa voi lainata ja ottaa joko yksittäinen ihminen eli luonnollinen henkilö tai juridinen henkilö, kuten pankki tai yritys.

Lainasta syntyy velkasuhde. Velkasuhde tarkoittaa lainan osapuolten välistä sidonnaisuutta, jossa lainanmyöntäjä on oikeutettu saamaan lainanottajalta tietyn suorituksen. Mikäli lainanottaja on kuluttaja ja lainanmyöntäjä elinkeinonharjoittaja, kutsutaan lainaa kuluttajaluotoksi. 

Kuluttajaluottoja ovat esimerkiksi asunto- ja opintolainat sekä kulutusluotot.

Mistä lainaa voi hakea? 

Kuluttajaluottoja eli lainoja myöntävät pääasiallisesti pankit sekä luottokortti- ja rahoituslaitokset. Perinteisten pankkien lisäksi nykyisin on olemassa kokonaan verkossa toimivia digitaalisia rahoitusyhtiöitä. 

Eri pankkien ja rahoituslaitosten lainat eroavat toisistaan merkittävästi niin ehtojen kuin kulujen osalta.

Kuluttajaluoton ehdoista sovitaan aina asiakaskohtaisesti lainasopimuksessa. Lainan keskeisimpiä ehtoja ovat: 

• Laina-aika: Lainoja on olemassa eri pituisia. Lyhytaikaisia lainoja ovat esimerkiksi pikavipit, joiden laina-aika voi vaihdella viikoista muutamiin kuukausiin. Pitkäaikaisia lainoja ovat puolestaan asuntolainat. Laina-ajan pituus vaikuttaa lainan kokonaiskustannuksiin. 
• Lainan korko: Korko tarkoittaa rahan hintaa. Korko  voi olla kiinteäkorkoinen tai vaihtuvakorkoinen. 
• Lainan lyhennystapa: Lyhennystapoja on olemassa kolme: annuiteettilaina, tasalyhennyslaina ja tasaerälaina. Lyhennystapa vaikuttaa lainan kokonaiskustannuksiin. 

Lainapääoma tarkoittaa alkuperäistä lainasummaa, jota lyhennetään lainasopimuksessa sovituin ehdoin. 

Myönteinen lainapäätös edellyttää aina pankin asettamien luotonmyöntökriteerien täyttämistä. Pankit edellyttävät lainanhakijalta muun muassa täysi-ikäisyyttä, säännöllisiä palkka- tai eläketuloja ja moitteetonta maksuhistoriaa.

Lainoja eli kuluttajaluottoja on olemassa kahdenlaisia: vakuudellisia ja vakuudettomia. 

Vakuudellinen laina on laina, jonka myöntämiseksi pankki edellyttää tietyn vakuuden, kuten henkilötakauksen tai reaalivakuuden. Henkilötakauksessa lainan takaaja ottaa vastuun lainan takaisinmaksusta, mikäli velallinen ei kykene maksamaan lainaansa takaisin. Reaalivakuus tarkoittaa lainan pantiksi asetettava omaisuutta, kuten kiinteistöä.

Vakuudeton laina  tarkoittaa lainaa, jota varten velallisen ei tarvitse asettaa vakuuksia tai takaajia. Vakuudettoman lainan myöntäminen perustuu lainanhakijan takaisinmaksukykyyn ja luottohistoriaan. 

Vakuuksien tarkoituksena on vähentää pankin luottoriskiä. Siten vakuudellisen lainan korko on yleensä pienempi kuin vakuudettomassa lainassa. Vakuudet toisaalta hidastavat lainanhakuprosessia.

Lainanhoitokulut ovat kuluja, joita lainanottaja maksaa pankille tai rahoituslaitokselle lainan takaisinmaksun yhteydessä. 

Lainanhoitokuluja ovat: 

• Korot: Lainan korko muodostuu viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista, jotka yhdessä muodostavat lainan nimelliskoron. 
• Muut kulut: Yleisimpiä muita kulujat ovat esimerkiksi lainan perustamismaksut, tilinhoitokulut ja kuukausittaiset laskutuspalkkiot. 

Lainan lopullinen hinta muodostuu nimelliskorosta ja muista kuluista. Näiden yhteissummaa kutsutaan todelliseksi vuosikoroksi, joka siis kertoo kaikki lainaan sisältyvät kustannukset.