Inflaatio

Vaikka inflaatio usein yhdistetään hintojen nousuun, ei se kuitenkaan aina tarkoita inflaatiota. Inflaatiosta on kyse silloin, kun yleinen hintataso nousee pitkäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti. 

Koska inflaatio vaikuttaa, meistä jokaiseen, on siitä kannattavaa opetella ainakin perusasiat. Kun tietää mistä ilmiössä on pohjimmiltaan kyse, osaa paremmin varautua epävarmoihin aikoihin. 

Lyhyesti sanottuna inflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen hintojen nousua. Inflaation kasvaessa saat siis samalla rahamäärällä ostettua vähemmän kuin aiemmin eli rahojesi arvo laskee. 

Esimerkki ostovoiman heikkenemisestä inflaation vuoksi: 

1. Mikäli inflaatio on vuodessa kaksi prosenttia, maksat sadan euron ruokaostoksista seuraavana vuonna 102 euroa. 
2. Jos inflaatio pysyy kahdessa prosentissa 10 vuoden ajan, maksat sadan euron ruokaostoksista 122 euroa kymmenen vuoden kuluttua. (100*1,02^10=122) 
3. Kahden prosentin inflaatiolla rahan arvo laskee siis kymmenen vuoden aikana 18 prosenttia.

Syyt inflaatiolle

Taloustieteessä tunnistetaan perinteisesti kolme keskeistä syytä inflaatiolle: 

• Kysyntäinflaatio: Kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin. Tällöin tavaroiden tai palveluiden kysyntä on niin suurta, etteivät yrityksen ehdi vastaamaan siihen ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan hyödykkeestä yhä enemmän saadakseen sen itselleen. 
• Kustannusinflaatio: Yritykset nostavat tuotteidensa tai palveluidensa hintoja kasvavien tuotantokustannusten vuoksi. 
• Monetaarinen inflaatio: Rahaa on liikkeellä liian paljon, mikä johtaa rahan arvon alenemiseen. Monetaarinen inflaatio on seurausta valtioiden harjoittamasta rahapolitiikasta. 

Edellä mainittujen lisäksi on olemassa odotusinflaatio, jolloin odotus inflaatiosta lisää kuluttajien palkankorotusvaatimuksia ja yritykset nostavat samalla hyödykkeiden hintoja. Odotusinflaatio voi siten saada todellisen inflaation kiihtymään. 

Hillittömän korkeaksi noussutta inflaatiota kutsutaan hyperinflaatioksi. Tunnetuin esimerkki hyperinflaatiosta on vuoden 1923 Saksa, jossa hinnat kohosivat muutamassa kuukaudessa peräti 854 miljardia prosenttia. 

Inflaation vastakohta on puolestaan deflaatio, jolloin kansantalouden kokonaiskysyntä on pienempi kuin kokonaistarjonta.

Inflaation mittaamiseen on olemassa erilaisia mittareita ja indeksejä. Mittaustavat vaihtelevat maittain, mutta yleensä inflaatiota mitataan kuluttajien ja tuottajien tuotteiden hintojen muutoksella sekä muutoksella bruttokansantuotteessa.  

Suomessa Tilastokeskus laskee inflaation tason joka kuukausi. Tilastokeskuksen käyttämiä mittareita inflaation mittaamiseksi ovat:

• Kuluttajahintaindeksi, joka mittaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä kuukausi- ja vuositasolla. Kuluttajahintaindeksi on Suomen käytetyin inflaatiomittari. 
• Tuottajahintaindeksi, joka mittaa tuotteiden ja palveluiden hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Toisin sanoen se mittaa suomalaisten tuottajien hyödykkeille asettamaa hintatasoa. 

Muita Suomessa käytettyjä mittareita inflaation mittaamiseksi ovat elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin.

Hallitsematon inflaatio vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan monin tavoin. Inflaation haittoja ovat muun muassa seuraavat: 

• Kotitalouksien ostovoima heikkenee: Hintojen noustessa kuluttajien reaalipalkka eli palkan ostovoima hiipuu. Vuonna 2022 palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen mukaan eniten yli 60 vuoteen. 
• Yritysten investointihalukkuus vähenee: Epävakaan inflaation vallitessa suurten investointien suunnittelu vaikeutuu aiheuttaen markkinoille tehottomuutta ja epävarmuutta. 
• Säästöjen reaaliarvo laskee: Nopeasti voimistuva inflaatio vaikuttaa erityisesti niin sanottuihin sukanvarsisäästäjiin, joiden säästöjen ostovoima kärsii hintojen nousun myötä. Esimerkiksi käyttötilillä säilytetyn 10 000 euron ostovoima on supistunut 20 vuodessa yli 2000 euroa. 
• Lainojen korot nousevat: Inflaation vallitessa Euroopan keskuspankki voi hillitä inflaatiota nostamalla viitekorkoa, mikä nostaa myös asuntolainoihin yleisesti sidottuja euribor-korkoja. 

Lievällä inflaatiolla on myös positiivisia vaikutuksia kansantalouden toiminnalle. Esimerkiksi EKP:n tavoitteena olevan kahden prosentin inflaatiovauhdin katsotaan tukevan talouskasvua ja uudistumista. 

Myös velalliset hyötyvät inflaatiosta, mikäli palkat nousevat samalla. Yleensä myös kiinteistöjen arvo nousee inflaation myötä.

Inflaatio nousi euroalueella voimakkaasti vuonna 2022 – esimerkiksi lokakuussa hinnat olivat nousseet ennätykselliset 10,7 prosenttia edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.  

Inflaation kiihtyminen alkoi jo vuonna 2021. Tammikuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana hinnat kohosivat 0,9 prosentista 5,1 prosenttiin. 

2020-luvun alun inflaatio on monen tekijän summa: 

• Energian hinnannousu: Koronakriisin akuuteimman vaiheen päätyttyä taloudet avautuivat, mikä kasvatti energian kysyntää voimakkaasti. Tuottajat eivät ehtineet vastata kysyntään, mikä nostatti energian hintaa. 
• Ukrainan sota: Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan nosti jo valmiiksi korkeiden energiahyödykkeiden, kuten öljyn ja maakaasun, hintoja kiihdyttäen siten inflaatiota. Myös lannoitteiden ja pakkausmateriaalien hinnat nousivat. 
• Ihmisten kulutuskäyttäytyminen: Koronakriisin aikana ihmiset käyttivät ylimääräisiä rahojaan palveluiden ja matkustelun sijaan tavarahyödykkeisiin, mikä aiheutti tarjontashokin. Kysyntä kasvoi siis tarjontaa nopeammin, jolloin raaka-aineiden hinnat nousivat. Myös useita aloja vaivaava työvoimapula nosti entisestään painetta nostaa hintoja. 
• Finanssipoliittinen elvytys kiihdytti inflaatiota erityisesti Yhdysvalloissa. Valtio maksoi kotitalouksille suuria väliaikaisia tukia, mikä nosti kotitalouksien kysyntää, vaikka koronakriisi rajoitti yhä tuotantoa. Tämän seurauksena hyödykkeiden hinnat nousivat. 

2020-luvun alussa kiihtynyt inflaatio koetteli kotitalouksia monin eri tavoin. Ruoan, sähkön ja polttoaineiden hinnat nousivat vauhdilla monissa hyödykeryhmissä ennätyksellisiin lukemiin – esimerkiksi helmikuussa 2023 ruoka kallistui ennätysmäiset 16 prosenttia vuotta aiemmasta. 

Korkealle kohonnut inflaatio vaikuttaa luonnollisesti myös ihmisten kulutustottumuksiin. Hintojen noustessa ihmiset ostavat ruokaa aiempaa vähemmän ja suosivat kauppojen omia tuotemerkkejä sekä alennustuotteita. 

Inflaatio vaikutti myös sähkönkulutukseen. Lokakuussa 2022 sähköä kulutettiin noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.