Arvopaperi on arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus. Arvopapereista puhuttaessa viitataan usein osakkeisiin, mutta arvopapereita ovat myös muun muassa velkakirjat, sijoitusrahasto-osuudet tai asunto-osakeyhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavat osakekirjat.
Lyhyesti sanottuna arvopaperi voi olla mikä tahansa rahoituksellinen instrumentti, jolla on arvoa ja jota voidaan käyttää kaupankäynnin välineenä eri osapuolten välillä.
Arvopapereilla on kaksi merkittävä ominaisuutta:
Arvopaperi voi olla joko fyysisessä tai digitaalisessa muodossa. Fyysisten arvopaperien rinnalle on luotu riippumattoman tahon ylläpitämä arvo-osuusjärjestelmä, johon kirjataan tiedot arvo-osuuksista ja niiden omistajista.
Arvo-osake on osake, jonka hinta on alhainen suhteessa sen todelliseen arvoon, kuten tasearvoon tai tulokseen. Sijoittajat etsivät arvo-osakkeita uskoen, että markkinat ovat aliarvostaneet ne tilapäisesti ja että osakkeen arvo nousee ajan myötä markkinoiden korjatessa virheen.
Arvopaperit luokitellaan omaisuuslajiksi. Yleisen määritelmän mukaan on olemassa neljä erilaista omaisuuslajia:
Arvopaperit voidaan puolestaan jaotella – kuten edellä mainittiin – arvopapereihin ja arvo-osuuksiin. Alle on listattuna markkinoiden yleisimpiä arvopapereita ja arvo-osuuksia:
Osake on arvopaperi, joka tarjoaa sen omistajalle omistusosuuden tietystä osakeyhtiöstä. Osakkeen ostanut sijoittaja on oikeutettu osaan kyseisen yhtiön voitoista ja varoista sen perusteella, miten suuren osakeosan hän omistaa.
Osakkeeseen sisältyy myös oikeuksia. Osakkeet antavat oikeuden
Osakkeen voi lähtökohtaisesti myydä tai siirtää vapaasti toiselle henkilölle. Pörssiosakkeista käydään kauppaa pörssissä, jossa niiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Optio on arvopaperi, joka antaa haltijalleen oikeuden ostaa tietyn kohde-etuuden, kuten osakkeen, tiettyyn hintaan tietyn ajan sisällä.
Optio on yksi johdannaisten muodoista. Osakkeiden lisäksi option kohde-etuutena voi olla esimerkiksi korko, valuutta, raaka-aine tai toinen johdannainen.
Optiot jakautuvat kahteen päätyyppiin, osto-optioihin ja myyntioptioihin. Osto-optio antaa oikeuden ostaa ja myyntioptio oikeuden myydä tiettyä kohde-etuutta tiettyyn hintaan.
Joukkovelkakirjat eli bondit ovat arvopapereita tai arvo-osuuksia, joita esimerkiksi yritykset, valtiot ja kunnat myyvät sijoittajille kerätäkseen itselleen rahoitusta. Joukkovelkakirjat ovat vapaasti siirrettävissä ja niistä voidaan käydä kauppaa pörssissä.
Joukkovelkakirjat on perinteisesti mielletty turvallisiksi sijoituskohteiksi. Joukkovelkakirjan liikkeellelaskija maksaa joukkolainan takaisin sijoittajalle ja yleensä myös korkoa. Poikkeuksen tekevät niin sanotut nollakuponkibondit, joissa sijoittajalle maksetaan koron sijaan sijoitettua lainasummaa suurempi summa.
Muita esimerkkejä arvopapereista ovat sijoitusrahasto-osuudet, johdannaisinstrumentit ja juoksevat velkakirjat. Myös todistukset omaisuudesta, kuten metsäpalstasta, voidaan luokitella arvopapereihin.
Historiallisesti arvopaperit ovat olleet fyysisiä asiakirjoja. Vuoteen 1992 asti Suomessa olivat käytössä paperiset arvopaperitodistukset eli osakekirjat, joiden käsittely ei ollut kovin turvallista, minkä lisäksi se oli hidasta niin arvopaperin omistajan kuin liikkeellelaskijan näkökulmasta.
Vuonna 1992 käyttöön otettiin arvo-osuusjärjestelmä, joka on arvopapereiden omistuksesta kirjaa pitävä sähköinen rekisteri. Arvo-osuusjärjestelmän tarkoituksena on helpottaa arvopaperien käyttöä ja vaihdantaa.
Järjestelmään kuuluvia arvopapereita kutsutaan arvo-osuuksiksi, jotka kirjataan omistajien arvo-osuustileille.
Arvo-osuuksia voivat olla esimerkiksi:
Esimerkiksi kaikki Helsingin pörssissä listattujen suomalaisten yhtiöiden osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.
Arvo-osuusjärjestelmän toimintaa säätelee lainsäädäntö sekä järjestelmän toiminnasta vastaavan Euroclear Finland Oy:n säännöt.
Kotitalouksien sijoituskohteet voidaan jakaa raha- eli finanssisijoituksiin ja reaalisijoituksiin.
Arvopapereiden osalta yleisimpiä sijoituskohteita ovat korkosijoitukset ja osakesijoitukset.
Korkosijoituksia ovat esimerkiksi korkorahastot ja suorat korkosijoitukset, kuten edellä mainitut pankin, valtion tai kunnan liikkeeseen laskemat velkakirjalainat. Korkosijoitukset ovat yleensä turvallinen sijoituskohde osakkeisiin verrattuna.
Osakkeet tarjoavat sijoittajalle onnistuessaan parhaan tuoton. Sijoittajan kannattaa kuitenkin muistaa, että osakekurssit vaihtelevat paljon, eli niihin sisältyy aina myös huomioon otettavia riskejä.
Arkikielessä arvopaperin määritelmä on varsin laaja-alainen – käsite sisältää suuren joukon erilaisia sijoitustarkoituksessa hankittuja omaisuustyyppejä ja muita rahoitusinstrumentteja.
Lainsäädännössä arvopaperin määritelmä on suppeampi. Arvopaperimarkkinoita säätelevässä arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) arvopaperi määritetään seuraavasti:
Arvopaperilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista arvopaperia, joka on vaihdantakelpoinen ja joka on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen arvopaperien kanssa.
Kyseisen lain mukaan arvopapereita voivat olla:
Arvopaperimarkkinalain mukaan siis esimerkiksi joukko- ja vertaislainoista ainoastaan siirtokelpoiset joukkolainat täyttävät arvopaperin kriteerit.
Arvopaperi tarkoittaa arvopaperikaupan kohteena olevaa asiakirjaa tai arvo-osuutta. Esimerkiksi osakkeet, velkakirjat ja sijoitusrahasto-osuudet ovat arvopapereita.
Testamentti ei sovi arvopaperin yleisesti hyväksyttyyn määritelmään. Arvopaperille on ominaista, että sen arvo ei ole sidonnainen sen omistavaan henkilöön, vaan tuottaa saman oikeuden haltijasta riippumatta.
Arvo-osuudet ovat arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia arvopapereita, kuten pörssiosakkeita. Arvo-osuuksia säilytetään arvo-osuustileillä.
Arvopaperikauppaa tarkoittaa arvopaperien jälkimarkkinoilla tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa arvopaperi vaihtaa omistajaa usein arvopaperinvälittäjän avustuksella.