Arvopaperi

Lyhyesti sanottuna arvopaperi voi olla mikä tahansa rahoituksellinen instrumentti, jolla on arvoa ja jota voidaan käyttää kaupankäynnin välineenä eri osapuolten välillä. 

Arvopapereilla on kaksi merkittävä ominaisuutta: 

1. Ne antavat omistajalleen oikeuksia ja ovat todiste omistuksesta.
2. Niillä voi käydä kauppaa. 

Arvopaperi voi olla joko fyysisessä tai digitaalisessa muodossa. Fyysisten arvopaperien rinnalle on luotu riippumattoman tahon ylläpitämä arvo-osuusjärjestelmä, johon kirjataan tiedot arvo-osuuksista ja niiden omistajista.

Arvopaperit luokitellaan omaisuuslajiksi. Yleisen määritelmän mukaan on olemassa neljä erilaista omaisuuslajia: 

• Kiinteistöt
• Hyödykkeet 
• Liiketoiminta 
• Arvopaperit 

Arvopaperit voidaan puolestaan jaotella – kuten edellä mainittiin – arvopapereihin ja arvo-osuuksiin. Alle on listattuna markkinoiden yleisimpiä arvopapereita ja arvo-osuuksia: 

1. Osakkeet 

Osake on arvopaperi, joka tarjoaa sen omistajalle omistusosuuden tietystä osakeyhtiöstä. Osakkeen ostanut sijoittaja on oikeutettu osaan kyseisen yhtiön voitoista ja varoista sen perusteella, miten suuren osakeosan hän omistaa. 

Osakkeeseen sisältyy  myös oikeuksia. Osakkeet antavat oikeuden

• äänestää yhtiökokouksessa
• saada osinko
• jako-osuuteen yhtiötä purettaessa. 

Osakkeen voi lähtökohtaisesti myydä tai siirtää vapaasti toiselle henkilölle. Pörssiosakkeista käydään kauppaa pörssissä, jossa niiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

2. Optiot 

Optio on arvopaperi, joka antaa haltijalleen oikeuden ostaa tietyn kohde-etuuden, kuten osakkeen, tiettyyn hintaan tietyn ajan sisällä.

Optio on yksi johdannaisten muodoista. Osakkeiden lisäksi option kohde-etuutena voi olla esimerkiksi korko, valuutta, raaka-aine tai toinen johdannainen. 

Optiot jakautuvat kahteen päätyyppiin, osto-optioihin ja myyntioptioihin. Osto-optio antaa oikeuden ostaa ja myyntioptio oikeuden myydä tiettyä kohde-etuutta tiettyyn hintaan. 

3. Joukkovelkakirjat

Joukkovelkakirjat eli bondit ovat arvopapereita tai arvo-osuuksia, joita esimerkiksi yritykset, valtiot ja kunnat myyvät sijoittajille kerätäkseen itselleen rahoitusta. Joukkovelkakirjat ovat vapaasti siirrettävissä ja niistä voidaan käydä kauppaa pörssissä.

Joukkovelkakirjat on perinteisesti mielletty turvallisiksi sijoituskohteiksi. Joukkovelkakirjan liikkeellelaskija maksaa joukkolainan takaisin sijoittajalle ja yleensä myös korkoa. Poikkeuksen tekevät niin sanotut nollakuponkibondit, joissa sijoittajalle maksetaan koron sijaan sijoitettua lainasummaa suurempi summa. 

Muita esimerkkejä arvopapereista ovat sijoitusrahasto-osuudet, johdannaisinstrumentit ja juoksevat velkakirjat. Myös todistukset omaisuudesta, kuten metsäpalstasta, voidaan luokitella arvopapereihin.

Historiallisesti arvopaperit ovat olleet fyysisiä asiakirjoja. Vuoteen 1992 asti Suomessa olivat käytössä paperiset arvopaperitodistukset eli osakekirjat, joiden käsittely ei ollut kovin turvallista, minkä lisäksi se oli hidasta niin arvopaperin omistajan kuin liikkeellelaskijan näkökulmasta.

Vuonna 1992 käyttöön otettiin arvo-osuusjärjestelmä, joka on arvopapereiden omistuksesta kirjaa pitävä sähköinen rekisteri. Arvo-osuusjärjestelmän tarkoituksena on helpottaa arvopaperien käyttöä ja vaihdantaa. 

Järjestelmään kuuluvia arvopapereita kutsutaan arvo-osuuksiksi, jotka kirjataan omistajien arvo-osuustileille. 

Arvo-osuuksia voivat olla esimerkiksi: 

• Osakkeet
• Rahoitusvälineet
• Osuudet, kuten rahasto-osuudet ja osuudet joukkovelkakirjalainaan. 
• Oikeudet, kuten merkintäoikeudet ja tuotto-oikeudet.

Esimerkiksi kaikki Helsingin pörssissä listattujen suomalaisten yhtiöiden osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. 

Arvo-osuusjärjestelmän toimintaa säätelee lainsäädäntö sekä järjestelmän toiminnasta vastaavan Euroclear Finland Oy:n säännöt.

Kotitalouksien sijoituskohteet voidaan jakaa raha- eli finanssisijoituksiin ja reaalisijoituksiin. 

• Finanssisijoituksia ovat esimerkiksi osakkeet, vakuutukset, talletukset, sijoitusrahastot ja joukkolainat. 
• Reaalisijoituksia ovat puolestaan esimerkiksi kiinteistöt, asunnot ja metsäpalstat. 

Arvopapereiden osalta yleisimpiä sijoituskohteita ovat korkosijoitukset ja osakesijoitukset.  

Korkosijoituksia ovat esimerkiksi korkorahastot ja suorat korkosijoitukset, kuten edellä mainitut pankin, valtion tai kunnan liikkeeseen laskemat velkakirjalainat. Korkosijoitukset ovat yleensä turvallinen sijoituskohde osakkeisiin verrattuna.

Osakkeet tarjoavat sijoittajalle onnistuessaan parhaan tuoton. Sijoittajan kannattaa kuitenkin muistaa, että osakekurssit vaihtelevat paljon, eli niihin sisältyy aina myös huomioon otettavia riskejä.

Arkikielessä arvopaperin määritelmä on varsin laaja-alainen – käsite sisältää suuren joukon erilaisia sijoitustarkoituksessa hankittuja omaisuustyyppejä ja muita rahoitusinstrumentteja. 

Lainsäädännössä arvopaperin määritelmä on suppeampi. Arvopaperimarkkinoita säätelevässä arvopaperimarkkinalaissa (746/2012)  arvopaperi määritetään seuraavasti: 

Arvopaperilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista arvopaperia, joka on vaihdantakelpoinen ja joka on saatettu tai saatetaan yleiseen liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen arvopaperien kanssa. 

Kyseisen lain mukaan arvopapereita voivat olla: 

1. Osakeyhtiön osake ja muun yhteisön vastaava osuus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus. 
2. Joukkovelkakirja tai muu velkasitoumus sekä tällaisesta oikeudesta annettu talletustodistus. 
3. Muu arvopaperi, joka oikeuttaa hankkimaan tai myymään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperin, tai arvopaperi, jonka perusteella voi saada arvopaperin, valuutan, koron tai hyödykkeen tai muun indeksin tai arvon perusteella määräytyvän käteissuorituksen. 
4. Sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettu rahasto-osuus tai muu siihen rinnastettava yhteissijoitusyrityksen osuus. 

Arvopaperimarkkinalain mukaan siis esimerkiksi joukko- ja vertaislainoista ainoastaan siirtokelpoiset joukkolainat täyttävät arvopaperin kriteerit.