Rahan äärellä: Saako suomalainen yritys rahoitusta ja mistä?

Saako suomalainen yritys rahoitusta?

Keskustelimme Rahan äärellä -videocastissamme Qredin perustajan ja kasvujohtajan Thomas Janssonin, One Leasing Finlandin toimitusjohtajan Harri Toivosen, Nordean kasvuyrityspankin johtajan Vesa Riihimäen sekä Hannes Snellmanin Specialist Partnerin Josefina Aallon kanssa yritysrahoituksesta. Yksi tärkeimmistä paneelikeskustelumme kysymyksistä onkin, saako suomalainen yritys rahoitusta ja mistä. 

Janssonin mukaan saa, mutta olennaisempi kysymys on, miten. Hänen mukaansa lainoja myönnetään enemmän kuin ennen, ja myös Riihimäki vahvistaa Nordean yrityspuolen kokonaislainanannon kasvaneen viime vuonna, mikä itsessään kertoo paljon.

Viime aikoina mediassa, sosiaalisessa mediassa, päättäjien keskuudessa sekä yritysaiheisissa keskusteluissa on kuitenkin toistunut sama viesti: rahaa on markkinoilla, mutta sitä ei tunnu saavan. Mistä tämä ristiriita oikein johtuu?

Paneelikeskustelun mielipiteiden mukaan todellisuudessa rahoituksen saatavuus ei ole heikentynyt – päinvastoin, rahaa on jopa enemmän saatavilla kuin aikaisemmin. Sen sijaan tapa, jolla rahoitusta myönnetään, on muuttunut merkittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen on pystyttävä osoittamaan lukujen kautta, että liiketoiminta on kannattavaa ja takaisinmaksukyky on olemassa.

Janssonin mukaan yritysrahoitusmarkkina on muuttunut paljon siitä, mitä se oli esimerkiksi 10 tai 20 vuotta sitten, kun lainaa haettiin pankin konttorista, ja päätökset perustuivat pitkälti vakuuksiin sekä henkilökohtaiseen arvioon. Nyt rahoitusprosessi on erilainen: päätökset perustuvat dataan, dokumentaatioon ja tarkkaan riskianalyysiin. Regulaatio on kiristynyt, ja rahoittajien on pystyttävä perustelemaan päätöksensä numeerisesti ja johdonmukaisesti.

Monelle yrittäjälle tämä muutos on jäänyt epäselväksi. Tällöin yrittäjälle voi syntyä kokemus, että rahoitusta ei saa, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, etteivät uudet prosessit ole vielä riittävän tuttuja.

Suomalaisten yritysten toiminta on piristymään päin

Toivosen mukaan yrityskentässä on nähtävissä positiivisia merkkejä: rahoitushakemusten määrä on kasvanut ja yleinen tekemisen meininki on parantunut.

Tilanne ei kuitenkaan ole tasainen kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi rakennusala, ravintolat ja autokauppa kamppailevat edelleen haasteiden kanssa.

Aallon mukaan globaalit trendit voivat edelleen vaikuttaa suomalaisten yritysten talouteen, ja esimerkiksi kohonneet korot voivat aiheuttaa sen, että investointiympäristö koetaan haastavammaksi kuin aiemmin ja investointeja saatetaan lykätä. Riihimäki puolestaan ei ole havainnut markkinassa enää keskustelua korkotasosta.

Korkotason nousu on siis aiemmin jarruttanut investointeja, mutta nyt korkoja ei enää pidetä yhtä merkittävänä esteenä. Monilla toimialoilla investointihalukkuus on palaamassa.

Tietoisuutta tulee parantaa yritysrahoituskentässä

Yksi keskeinen muutos rahoitusmarkkinassa on rahoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen – perinteinen kertalaina ei ole enää ainoa vaihtoehto. Toivosen mukaan esimerkiksi leasing on kasvattanut suosiotaan, sillä se ei rasita yrityksen tasetta, investoinnin kohde toimii vakuutena ja yrityksen tunnusluvut pysyvät parempina.

Silti monille yrittäjille nämä vaihtoehdot ovat yhä edelleen vieraita, sillä tieto ei kulje riittävästi. Mihin suuntaan yrittäjän siis kannattaisi lähteä rahoitusvaihtoehtoja etsiessään tai rahoitusta pohtiessaan?

Aallon mukaan suomalaiset ovat edelleen pankkiuskollisia: rahoittaja ei ole vain lainanantaja, vaan usein pitkäaikainen kumppani, ja luottamus rakennetaan ajan kanssa. Siksi luotettava yhteistyö syntyy usein jo alussa, ja myös haasteista kannattaa kertoa rahoittajalle ajoissa. Riihimäki puolestaan korostaa verkostojen merkitystä ja avointa keskustelua kollegoiden kanssa. Riihimäen mukaan yrittäjän tai tuoreen yrityksen kannattaakin lähestyä myös kanssayrittäjiä suosituksilla potentiaalisista rahoituskumppaneista ja rahoitusvaihtoehdoista.

Lisäksi keskustelusta käy ilmi, että yrittäjän on hyvä huolehtia, että kirjanpito on ajan tasalla ja ennusteet sekä suunnitelmat on laadittu huolellisesti. Janssonin mukaan myös muut vaihtoehdot on hyvä kartoittaa ja olla perillä siitä, millaisia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille on ylipäätänsä tarjolla.