Rahan äärellä: Kuluttajalainat Suomessa – miten suomalaiset voivat tehdä parempia taloudellisia päätöksiä kuin ennen?

Kulutusluottomarkkina murroksessa – kuka hyötyy ja ketkä jäävät ulkopuolelle?

Keskustelimme Rahan äärellä -videocastissamme Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin, Avida Financen Pohjoismaiden myynnin ja kehityksen vetäjän Verneri Vainion, Mastercardin maajohtajan Jussi Mekkosen sekä Suomen Asiakastiedon Nordic Head of Compliance, Real Estate & ESG Solutions:in Vesa Arjovuon kanssa kuluttajarahoituksesta ja siitä, miten kuluttajat voivat tehdä aiempaakin parempia taloudellisia päätöksiä.

Suomen laina- ja rahoitusmarkkina voi asiantuntijavieraidemme mukaan kohtuullisen hyvin ja tilanne on vakiintunut. Kulutusluottomarkkina on kuitenkin kokenut merkittäviä muutoksia viimeisen 5–10 vuoden aikana. Lainsäädäntö, teknologia ja markkinakäytännöt ovat muokanneet koko toimintakenttää uudelleen. Samalla kun osa ongelmista on saatu kuriin, uusia haasteita on syntynyt erityisesti niiden kuluttajien näkökulmasta, jotka ovat jääneet rahoituksen ulkopuolelle.

Vainion mukaan pankin näkökulmasta kysyntä on elpynyt rajun koronnousun jälkeen, ja siinä missä viime vuosi kului positiivisen luottotietorekisterin opetteluun, näyttää tulevaisuus hyvältä. Mekkosen mukaan pankeilla ei kuitenkaan voi mennä sen paremmin kuin asiakkaillaankaan, eikä asiakkailla mene tällä hetkellä erityisen hyvin: työttömyys on nousussa ja kuluttajat pohtivat, mistä saavat elantonsa. Mekkosen mukaan rahoitusyhtiöt eivät ole onnistuneet vastaamaan tähän parhaalla mahdollisella tavalla.

Yksi keskeisimmistä muutoksista on ollut niin sanottujen pikalainojen asteittainen katoaminen. Aiemmin markkinaa leimanneet korkeakorkoiset, pienet kulutusluotot ovat vähentyneet merkittävästi tiukentuneen sääntelyn myötä.

Erityisesti korkokatto on muuttanut markkinaa: riskipitoisimmille asiakkaille ei enää voida myöntää lainaa kannattavasti. Tämä on johtanut siihen, että osa kuluttajista on jäänyt kokonaan rahoitusmarkkinan ulkopuolelle.

Monille tämä on tarkoittanut äkillistä muutosta. Aiemmin rahoitukseen tottuneet kuluttajat ovat menettäneet mahdollisuuden saada joustoa taloudellisiin tilanteisiinsa.

Kalmin mukaan positiivinen luottotietorekisteri on vaikuttanut kuluttajaluottomarkkinaan, ja käytännössä korkeakorkoiset, pienemmät luotot ovat jääneet pois ja lainat ovat kasvaneet. Hänen mukaansa kuitenkin haavoittuvilla ryhmillä, eli esimerkiksi ihmisillä, joilla on epäsäännölliset tulot tai maksuhäiriömerkintöjä, on hankalampi tilanne.

Mekkosen mukaan puolestaan kulutusluotto on hitaan talouskehityksen markkinassa oivallinen tuote, sillä se voi mahdollistaa kotitalouksille kestokulutushyödykkeiden etupainoisen hankinnan. Kuluttajien ei tarvitse pelätä toimeentulonsa puolesta tai käyttää säästöjä hankintojen tekemiseen.

Pankeilla ei voi mennä sen paremmin kuin asiakkaillaan.

Kulutusluottomarkkinan tulevaisuus

Kulutusluottomarkkina on siirtynyt kohti vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää mallia. Samalla markkina on kuitenkin kaventunut ja jättänyt osan kuluttajista ilman toimivia ratkaisuja.

Sääntelyn seurauksena luotonanto on siirtynyt entistä vahvemmin hyvässä taloudellisessa asemassa oleville asiakkaille. Kuluttajat, joilla on säännölliset tulot ja hyvä luottohistoria, hyötyvät tilanteesta: lainaa saa edelleen ja usein aiempaa edullisemmin. Samalla markkinoilta on pitkälti poistunut toimijoita, jotka hyödynsivät kuluttajien heikkouksia tai puutteellista talousosaamista.

Kehityksessä on kuitenkin myös kääntöpuoli: kun joustomahdollisuudet vähenevät, myös tilanteet, joissa pieni ja perusteltu luotto voisi auttaa tilapäisten talouden vajeiden yli, jäävät ilman ratkaisua.

Korkeakorkoisten pienlainojen poistuminen ei ole johtanut suoraan uusiin vaihtoehtoihin. Vaikka osittain pienluottojen markkinaa ovat korvanneet luottokortit, merkittävä osa kysynnästä on jäänyt täyttämättä.

Suomessa kaupalliset velkajärjestelyratkaisut ovat edelleen vähäisiä, ja moni päätyy julkisen sektorin velkajärjestelyyn. Asiantuntijavieraamme näkevätkin markkinassa tilaa uusille ratkaisuille, joissa yhdistyisivät kohtuuhintainen rahoitus, takaisinmaksua tukevat mekanismit ja mahdollisuus esimerkiksi vapaaehtoiseen luottokieltoon.

Vakuudellisissa kulutusluotoissa piilee mahdollisuuksia

Yksi keskeinen kehityssuunta liittyy vakuudellisiin kulutusluottoihin. Suomessa tämä sektori on edelleen alikehittynyt, vaikka potentiaalia olisi paljon.

Asiantuntijat näkevät erityisesti asuntovarallisuuden hyödyntämisessä mahdollisuuksia. Monissa Euroopan maissa on käytössä malli, jossa asuntolainan lyhentämisen myötä syntynyttä vakuusarvoa voidaan hyödyntää uusiin lainoihin.

Suomessa vastaava tarjonta on vähäistä, vaikka riskiprofiili olisi houkutteleva luotonantajalle ja kustannukset kuluttajalle matalammat.

Tilannetta parantaa kuitenkin nopeasti kehittyvä infrastruktuuri. Esimerkiksi huoneistotietojärjestelmä, taloyhtiöiden sähköiset rekisterit ja tarkemmat tiedot remonttilainoista ja vastikkeista voivat helpottaa vakuuksien arviointia ja luoton myöntämistä merkittävästi.

Mitä kuluttajan täytyy jatkossa huomioida?

Vainion mukaan suomalaiset ovat hyvin pankkiuskollisia ja hoitavat mielellään kaiken pankkiasiointinsa tutun pankin kautta. Hän toivookin, että kuluttajat oppivat kilpailuttamaan myös lainavaihtoehdot ja sitoutuvat itse hakemaan talouteensa parhaiten sopivan tuotteen.

Myös Mekkonen peräänkuuluttaa kuluttajan vastuuta ennen kaikkea siinä, että tämän tulee kyetä tekemään talouteensa liittyviä päätöksiä ja hyväksyä esimerkiksi asuntojen arvon vaihtelu.

Mitä talouden hallintaan yleisesti tulee, on Kalmin mukaan erityisen tärkeää, että kuluttajalla on jonkinlaista talouden perusosaamista ja ymmärrystä korkotasosta, inflaatiosta ja sen torjunnasta sekä vaikutuksista yleiseen markkinatilanteeseen.