Taloustutkimus selvitti lainavertailupalvelu Sortterin toimeksiannosta nyt viidettä vuotta peräkkäin suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkipalveluihin. Samalla selvitettiin, miten kotitalouksien rahatilanne on muuttunut vuoden takaiseen verrattuna sekä mistä menoista suomalaiset tinkivät poikkeuksellisen inflaation olosuhteissa. Tutkimukseen osallistui 1085 suomalaista ja tulokset on painotettu vastaamaan koko väestöä.
Vuosi sitten samaisessa tutkimuksessa kolmannes (32 %) pankkien asiakkaista oli hyvin tyytyväisiä pankkiinsa, nyt vain alle neljäsosa (23 %). Tyytyväisimpiä ovat S-Pankin asiakkaat, mutta ainoastaan Danske Bank saa viime vuotta paremman arvion. S-Pankin ja Dansken asiakkaat arvioivat erityisesti saamansa palvelun nopeuden ja toimivuuden paremmiksi kuin kilpailevien pankkien asiakkaat. Eniten yleistä tyytymättömyyttä herättävät pankkipalveluiden hinnoittelu ja henkilökohtaisen palvelun saatavuus.
“Asiakkaat kokevat saavansa omasta pankista aiempaa heikompaa palvelua samaan aikaan, kun palveluista perittävät maksut ovat kasvaneet. Tyytyväisyyden väheneminen pankkipalveluihin ei näytä kuitenkaan heijastuneen halukkuuteen vaihtaa pankkia. Erittäin todennäköisesti pankkia aikoo vaihtaa vain kolme prosenttia kaikista vastaajista”, Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää toteaa.
Säästöpankin ja S-Pankin asiakkaat pitävät pankkinsa toimintaa asiakkaitaan kohtaan vastuuntuntoisempana verrattuna muiden pankkien asiakkaisiin. Heikoimman arvosanan antavat Nordean asiakkaat, joista vain joka kymmenes pitää pankkiaan erittäin vastuuntuntoisena. Nordean ulkoisen mielikuvan rakentaminen vaikuttaa kuitenkin onnistuvan hyvin, sillä muuna kuin pääasiallisena pankkinaan Nordeaa käyttävät vastaajat arvioivat pankin toiminnan asiakkaitaan kohtaan huomattavasti muita pankkeja vastuuntuntoisemmaksi.
Kiinnostus rahasto- ja osakesijoittamiseen ei romahtanut
Vastaajista 76 prosentilla on käytössään yksi tai useampi luottokortti. Eniten luottokortteja on Säästöpankin ja Nordean asiakkailla, joista Säästöpankin asiakkaat myös käyttävät luottokorttiaan aktiivisimmin: heistä kaksi kolmannesta on tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana alle 10 000 euron arvosta ostoksia. Vähiten luottokorttia käyttävät S-Pankin asiakkaat. Asuntokaupan romahdus näkyy myös asuntolainojen kysynnässä: vain kuusi prosenttia vastaajista on nostanut asuntolainaa kuluneen vuoden aikana. Eniten asuntolainaa ovat nostaneet Säästöpankin asiakkaat (12 %). Kaikissa muissa pankkiryhmissä asuntolainojen nostaminen näyttää supistuneen.
"Yhtä voimakasta kysynnän muutosta ei ole nähtävissä kulutusluottomarkkinoilla, vaikka kulutusluottojen myöntäminen näyttääkin kiristyneen vuoden alusta alkaen”, Huhdanpää analysoi.
Suomalaisten aktiivisuus rahasto- ja osakesijoittamisessa ei ole laskenut merkittävästi. Aktiivisinta sijoittaminen on Säästöpankin asiakkaiden keskuudessa, joista yli 70 prosenttia on sijoittanut varallisuuttaan rahastoihin tai osakkeisiin. Nordean asiakkaat tulevat toisena ja sijoittavat eniten osakkeisiin. Oman pankkiryhmänsä tarjoamia sijoituspalveluita käyttävät eniten Osuuspankin asiakkaat.
“Asiakastyytyväisyys johtaa vahvaan sitoutumiseen raha-asioissa. Säästöpankki näyttää onnistuneen kokonaisasiakkuuksien hallinnassa poikkeuksellisen hyvin”, Huhdanpää arvioi.
Suomalaiset aktivoituivat hieman rahoitustuotteiden vertailussa vuosikymmenen vaihteen jälkeen, mutta vuoden takaiseen nähden rahoitustuotteiden vertailu on vähentynyt muutamalla prosentilla. Pankkien asiakkaat kokevat korkojen ja maksuehtojen vertailun aikaisempaa vaikeammaksi. Suurin osa kuluttajista kilpailutti rahoituspalveluitaan viimeksi yli vuosi sitten tai ei ole tehnyt sitä ollenkaan. Huhdanpään mukaan korkojen nousu onkin saattanut johtaa epäedullisiin talouspäätöksiin.
“Kun uutisissa kerrotaan, että viitekorot ovat nousseet kolmeen prosenttiin, moni ajattelee, ettei vanhoja lainaehtoja ainakaan nyt kannata kilpailuttaa, sillä vuosi sitten luotto myönnettiin nollakorolla. Yleinen korkotaso on noussut pääosin viitekorkokojen verran, mutta lopulta lainan marginaali on se, mitä kilpailutetaan.”
Huhdanpään mukaan kilpailu erityisesti hyvin toimeentulevista asiakkaista kiristyy luottomarkkinoiden hiljentyessä, ja siksi osa pankeista on valmiita neuvottelemaan jopa aikaisempaa matalammista korkomarginaaleista.
Yli puolella suomalaisista jää vähemmän rahaa käyttöön kuin vuosi sitten
Suomalaiset kotitaloudet leikkaavat menojaan nyt kovalla kädellä. Peräti 70 % nuorista 18– 25-vuotiaista on joutunut tinkimään kuluneen vuoden aikana elintarvikkeista, päivittäistavaroista ja lääkkeistä. Kotitalouksista viidesosalla jää pakollisten menojen jälkeen käyttöön alle 200 euroa kuukaudessa. Korkojen ja elinkustannusten nousulla ei ole ollut vaikutusta neljäsosaan suomalaisista. Vain 13 % kotitalouksista on kasvattanut ostovoimaansa vuoden takaisesta.
“Se, miten vähän rahaa suomalaisille jää pakollisten menojen jälkeen verrattuna vuoden takaiseen, kertoo ostovoiman poikkeuksellisesta supistumisesta. Moni joutuu nyt tinkimään kaikesta mahdollisesta. Elintarvikkeet, päivittäistavarat sekä energia korostuvat tässä. Noin kolmasosa vastaajista on voinut hyödyntää kertyneitä säästöjään paikatakseen hintojen nousua, mutta osa on myynyt myös rahoitusomaisuuttaan tai irtaintaan sekä neuvotellut lainoilleen lyhennysvapaita kuukausia tai uuden lyhennysaikataulun”, Huhdanpää toteaa.
Lisätietoja:
Markus Huhdanpää
Toimitusjohtaja
Sortter Oy
markus.huhdanpaa@sortter.com
