Opintolaina

Opintolainan historia ulottuu yli 50 vuoden taakse. Vuonna 1969 valtio loi kaikille opiskelijoille tarkoitetun tukijärjestelmän, kun se alkoi myöntää opintolainoille valtiontakauksia ja korkotukea. 

Nykyisin yhteiskunta tukee opiskelijoita opintotuella, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintolaina on siten osa opintotukea ja kuuluu opiskelijoiden perusturvaan. 

Opiskelija on oikeutettu opintotukeen, mikäli tämä: 

• opiskelee päätoimisesti (yli kaksi kuukautta).
• on Suomen kansalainen. Myös ulkomaalaisella henkilöllä on oikeus opintotukeen tietyin laissa säädetyin edellytyksin). 

Opintolainan valtiontakauksen voi puolestaan saada, mikäli opiskelija saa Kelan myöntämää opintorahaa tai Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea. Opintorahalla tarkoitetaan muuta opintorahaa kuin opintorahan oppimateriaalilisää.

Opintolainan määrä riippuu kahdesta tekijästä, lainanhakijan iästä ja oppilaitoksesta. Alla olevan taulukon mukaisesti opiskelija voi saada opintolainaa 300–800 euroa kuukaudessa sen mukaan, minkä ikäinen tämä on ja missä oppilaitoksessa opiskelee. 

Lainatakauksen määrä:

Kela tekee päätöksen valtiontakauksen lopullisesta määrästä. Lainanhakija voi siis nostaa opintolainaa enintään sen verran kuin Kela on sille takausta myöntänyt. 

Itse opintolainaa opiskelija hakee valitsemastaan pankista, joka tekee myös päätöksen lainan myöntämisestä. Monet pankit tarkistavat takaustietojen lisäksi lainanhakijan luottotiedot, joten mahdolliset maksuhäiriömerkinnät voivat jopa evätä opintolainan saamisen.

Lukuvuosikohtainen opintolaina nostetaan yleensä kahdessa erässä. Poikkeuksen muodostavat seuraavat tilanteet, jolloin koko lukuvuoden opintolainan voi nostaa poikkeuksellisesti yhdessä erässä: 

• Opiskelija suorittaa tutkintoa ulkomailla.
• Opiskelija suorittaa tieteellisiä jatko-opintoja.
• Opiskelija saa aikuiskoulutustukea. 
• Opintojen kokonaiskesto on enintään 12 kuukautta. 

Tarkat tiedot nostoeristä ja opintolainan enimmäismääristä löytyvät opintotukipäätöksestä.

Opintolainan takaisinmaksu alkaa yleensä noin kahden vuoden kuluttua opintotuen päättymisestä. Opintolainan takaisinmaksusta ei siis tarvitse huolehtia opintojen aikana tai edes välittömästi opintojen päättymisen jälkeen. 

Lainan maksuerään sisältyy lainan pääoman lyhennys sekä korot ja muut kulut. 

Opintolainan korot pääomitetaan opintojen aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opintolainalle kertyy korkoa, joka lisätään lainan pääomaan niin kauan kuin opiskelija nostaa opintotukea. 

Opintolainan takaisinmaksusuunnitelmasta voi sopia henkilökohtaisesti pankin kanssa. Halutessaan lainaa nostanut henkilö voi hakea pankilta lyhennysvapaata tai muutoksia maksuerään.

Opintolainahyvitys on taloudellinen kannustin opintolainaa nostaville korkeakouluopiskelijoille. Käytännössä opintolainahyvitys tarkoittaa sitä, että Kela maksaa 40 prosenttia opintolainasta, jos:

• Valtion takaamaa opintolainaa on yli 2500 euroa.
• Opiskelija on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen eli ensimmäinen läsnäololukuvuosi on alkanut syksyllä 2014 tai myöhemmin.
• Opiskelija on suorittanut tutkinnon tavoiteaikaan mennessä. Opiskeluaikaan lasketaan myös ne lukukaudet, jolloin opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi tai opinnot ovat keskeytyneet.

Opintolainahyvitykseen oikeuttavia tutkintoja ovat: 

• Yliopistossa suoritettava alempi tai ylempi korkeakoulututkinto.
• Ammattikorkeakoulussa suoritettava ammattikorkeakoulututkinto. 

Jos opiskelija suorittaa yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon, voi hän päättää, hakeeko opintolainahyvitystä silloin vai vasta ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuaan. 

Opintolainahyvityksen ehtona on, että tutkinto suoritetaan määräaikaan mennessä. Tietyissä tapauksissa opintolainahyvityksen voi kuitenkin saada, vaikka tutkinto ei olisi valmistunut tavoiteaikaan mennessä.  

Määräajan pidennykselle vaaditaan hyvä syy, joita ovat muun muassa: 

• Varusmies-, siviili- tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen vähintään 30 päivän ajan opiskeluaikana.  
• Lapsen hoitaminen, jos opiskelija on saanut raskausrahaa tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa vähintään 30 päivän aikana opiskeluaikana. Kotihoitotuen saaminen ei ole hyväksyttävä syy. 
• Sairaus, jos opiskelija on saanut sairauspäivärahaa, tartuntatautipäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa kuntoutustukea, eläkettä tai korvausta vähintään 30 päivän ajan opiskeluaikana. 
• Ulkomaisen korkeakoulun tutkintotodistuskäytännöt tai Suomen lukukausista poikkeavat käytännöt lukukausien alkamisen ja päättymisen suhteen. 
• Koronapandemian aiheuttamat viivästykset. 
• Sotatila tai muu vastaava vakava ja poikkeuksellinen olosuhde opiskelumaassa opintojen aikana.

Opintolainan suosio on lähtenyt 2020-luvun taitteessa kasvuun. Esimerkiksi tammikuussa 2022 lainaa nostettiin opintolainahistorian ennätysmäärä. 

Opintolainassa on hyvät ja huonot puolensa. Jokaisen opiskelijan kannattaa miettiä tarkkaan, onko opintolainan nostaminen kannattavaa.