Rahan äärellä: Miten suomalaiset suhtautuvat rahaan ja velkaan?

Suomalaisten suhtautuminen velkaan

Keskustelimme Rahan äärellä -videocastissamme Mastercardin maajohtajan Jussi Mekkosen, Avida Financen myynnin ja kehityksen vetäjän Verneri Vainion sekä Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin kanssa kuluttajalainoista ja siitä, miten suomalaiset suhtautuvat rahaan ja velkaan.

Kalmin mukaan Suomessa velattomuutta pidetään perinteisesti positiivisena asiana. Vainio myös korostaa, ettei Suomessa puhuta talousasioista yhtä avoimesti kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Mekkosen mukaan nollakorkojen aikaan asuntosijoittaminen ja velkavivuttaminen muuttivat suomalaisten suhtautumista velkaan.

Kalmin mukaan myös suomalaisten suhtautuminen kulutusuluottoihin on muuttunut tarjonnan lisääntyessä ja käytön arkipäiväistyessä. Vainion mukaan kulutusluottojen osalta ollaan vasta tulossa tähän päivään: Suomessa uutisointi on edelleen usein sävyltään negatiivisempaa kuin muissa Pohjoismaissa, joissa kulutusluottojen hyödyntäminen esimerkiksi investointeihin on yleisempää. Vainio epäileekin, ettei Suomessa vielä täysin osata hyödyntää kulutusluottoja osana vaurastumista, vaan ne nähdään edelleen ikään kuin viimeisenä vaihtoehtona.

Mekkosen mukaan myös verkkokauppaostaminen on muuttanut suomalaisten suhtautumista velkaan, sillä esimerkiksi päivittäistavaroiden ostaminen verkkokaupoista velaksi on lisääntynyt. Hän korostaakin, ettei suomalaisten kuluttajien tavoite ole enää velaton tase, vaan varallisuutta on erilaista ja velallisuuskin voidaan nähdä mahdollisuutena varallisuuden kasvattamisessa.

Kalmi painottaa kuitenkin myös kuluttajan kypsyyttä ja maltillisuutta: kulutusluottoihin on pitkään liittynyt moralisointia esimerkiksi mediassa ja kouluissa, ja toisaalta luottojen käyttöön on voinut liittyä ylilyöntejä. Luottojen osalta maltti ja suunnitelmallisuus ovat kuitenkin aina avainasemassa.

Voiko suomalainen kuluttaja luottaa rahoitusalaan?

Vainion mukaan voi ja suomalaisten luottamus onkin palautunut. Hänen mukaansa Suomessa kuluttajan asema on turvattu parhaiten verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Kalmi kuitenkin painottaa kuluttajan vastuuta: hänen mukaansa on tärkeää muistaa, että rahoitusala ajattelee omaa etuaan, ja siksi kuluttajan on hyvä etsiä itselleen sopivaa vaihtoehtoa.

Mitä suomalaisten kuluttajien sitten tulisi oppia kulutusluotoista tai lainoista ylipäätään?

Mekkonen nostaa esimerkiksi Ruotsin niin kutsutut ikuiset asuntolainat, joihin on suhtauduttu jopa hieman huvittuneesti. Hän kuitenkin korostaa sen olevan markkinakäytäntö, joka selvästi toimii, ja josta kenties Suomessakin voitaisiin ottaa mallia.

Vainion mukaan Pohjoismaissa luottoja säännellään hyvin eri tavoin esimerkiksi takaisinmaksujen osalta ja hänen mukaansa perinteisestä, tiukasta korkosääntelystä tulisi Suomessa päästä ja suosia sen sijaan monipuolisempaa ajattelua kuluttajan eduksi.

Myös Kalmi mainitsee esimerkkinä Ruotsin, jossa osakkeisiin sijoittaminen on yleistä eri yhteiskuntaryhmissä, ja kannustaakin myös suomalaisia pitkäjänteisempään suunnittelemiseen varallisuuden kartoittamisessa.