Mies tietokoneella

Taloustutkimus: Nordean asiakkaat sijoittavat aktiivisimmin osakkeisiin, Aktian asiakkaat rahastoihin

Osakkeisiin ja rahastoihin sijoittamisesta on tullut suomalaisten keskuudessa yhä yleisempää, mikä näkyy myös keväällä teettämämme tutkimuksen tuloksissa. Selvä enemmistö vastaajista kertoi sijoittavansa osakkeisiin, rahastoihin tai kryptovaluuttoihin.

Sortter teetti maaliskuussa 2022 neljättä kertaa vuosittaisen tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten tyytyväisyyttä ja luottamusta pankkien palveluihin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja siihen vastasi yhteensä 1093 kuluttajaa.

Vertailussa oli mukana seitsemän Suomessa toimivaa pankkia: Osuuspankki, Nordea, S-Pankki, Danske Bank, Säästöpankki, POP-Pankki ja Aktia. Kokonaisuudessaan parhaat arviot vastaajilta sai S-Pankki.

Sen lisäksi, että tutkimuksella selvitettiin pankkiasiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia omasta pääasiallisesta pankistaan, tietoa kerättiin myös vastaajien käyttäytymisestä rahoitustuotteisiin ja sijoittamiseen liittyvissä asioissa. 

Tutkimuksen mukaan osakkeisiin, rahastoihin tai kryptovaluuttoihin sijoittaminen on suomalaisten keskuudessa jo hyvin tavallista: 61 % kaikista vastaajista kertoi sijoittavansa osakkeisiin, rahastoihin tai kryptoihin. 

  • Jopa yli puolet (52 %) vastaajista kertoi sijoittavansa rahastoihin.
  • Reilu kolmannes (38 %) vastasi sijoittavansa osakkeisiin
  • Kryptoihin sijoittavia oli huomattavasti vähemmän, vain 4 %.

Osakkeet kiinnostavat erityisesti Nordean asiakkaita

Ahkerimmin osakkeisiin sijoittava asiakaskunta löytyi Nordealta, jonka asiakkaista melkein puolet (48 %) vastasi sijoittavansa osakkeisiin. Myös Danske Bank pääsi hyvin lähelle tätä tulosta (47 %).

Vähiten osakkeisiin sijoittavia puolestaan näytti olevan Säästöpankilla (15 %). Muiden vertailussa mukana olevien pankkien osalta osakkeisiin sijoittavien määrät asettuivat välille 29–38 %.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna osakesijoittaminen oli yleisempää miesten keskuudessa: heistä 45 % kertoi sijoittavansa osakkeisiin. Naisten kohdalla vastaava luku oli 30 %.

Aktiivisimmat ikäryhmät osakesijoittamisessa olivat 26–35-vuotiaat (43 %) sekä 36–45-vuotiaat (42 %). Hajonta ei kuitenkaan ollut kovin suurta, sillä vähiten osakkeisiin sijoittavasta 18–25-vuotiaiden ikäryhmästäkin 31 % vastasi sijoittavansa osakkeisiin.

Vastaajien koulutustasolla oli selvä yhteys osakkeisiin sijoittamiseen. Mitä korkeampi koulutustaso oli, sitä enemmän joukosta löytyi osakkeisiin sijoittavia. Vähiten heitä oli koulutuksekseen peruskoulun tai kansakoulun ilmoittaneissa (16 %) ja eniten yliopiston tai korkeakoulun käyneissä (51 %).

Myös korkea tulotaso lisäsi vastaavalla tavalla osakkeisiin sijoittamisen todennäköisyyttä. Vastaajista, joilla oli alle 1 000 euron kuukausitulot, noin viidennes (21 %) kertoi sijoittavansa osakkeisiin, kun taas yli 5 000 euroa tienaavien joukossa osakkeisiin sijoittavia oli jopa 70 %.

Kuinka suuri osa vastaajista sijoittaa osakkeisiin

Rahastoihin sijoittaminen on osakesijoittamista yleisempää

Aktian asiakkaat ottivat selvän johtopaikan rahastoihin sijoittamisessa: heistä 70 % kertoi sijoittavansa rahastoihin. Seuraavaksi eniten rahastoihin sijoittavia asiakkaita tutkimuksen mukaan oli Danske Bankilla (65 %). 

Muut tutkimuksessa mukana olleet pankit jäivät tuloksillaan 50 prosentin tuntumaan – joko vähän yli tai alle sen. Vähiten rahastoihin sijoittavia asiakkaita oli POP-Pankilla (42 %).

Rahastoihin sijoittamisessa sukupuolten välinen ero oli pienempi kuin osakkeisiin sijoittamisessa. Miehistä 55 % kertoi sijoittavansa rahastoihin ja naisista 50 %. Kuten osakesijoittamisessakin, aktiivisimmat ikäryhmät olivat 26–35-vuotiaat (59 %) sekä 36–45-vuotiaat (58 %).

Koulutus- ja tulotaso vaikuttivat myös rahastosijoittamiseen samoin kuin osakesijoittamiseen: niiden noustessa todennäköisyys rahastosijoittamiseen kasvoi selvästi. Peruskoulun tai kansakoulun käyneistä 30 % vastasi sijoittavansa rahastoihin, kun taas korkeimmillaan prosenttiluku oli yliopiston tai korkeakoulun käyneiden joukossa (64 %). Pienimmässä tuloluokassa (alle 1 000 €/kk) rahastosijoittajia oli 37 % ja korkeimmassa yli 5 000 euron tuloluokassa 70 %. 

Kuinka suuri osa vastaajista sijoittaa rahastoihin

Kryptovaluuttoihin sijoittavat erityisesti nuorehkot miehet

Vaikka kryptovaluuttoihin sijoittavia oli kaikista vastaajista vain 4 %, keskimääräistä aktiivisempina joukosta erottuivat Aktian sekä S-Pankin asiakkaat. Molempien pankkien asiakkaista kryptoihin oli sijoittanut 9 %. Muiden pankkien prosenttiluvut vaihtelivat välillä 3–5 % – lukuun ottamatta Säästöpankkia, jonka kohdalla jäätiin nollaan. 

Miehet (6 %) sijoittivat kryptovaluuttoihin jopa kolme kertaa todennäköisemmin kuin naiset (2 %). Kryptosijoittamisen suosio korostui erityisesti 26–35-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa heitä oli 11 %, sekä 36–45-vuotiaiden ikäryhmässä, josta 9 % kertoi sijoittavansa kryptoihin. 

Kryptoihin sijoittamiseen koulutuksella ja tulotasolla ei ollut niin selkeää vaikutusta kuin osake- ja rahastosijoittamisessa. Kryptosijoittajia oli kyllä eniten yliopisto- ja korkeakoulutetuissa (5 %), mutta samaan prosenttilukuun pääsivät myös ammattikoulun käyneet. Tulojen mukaan tarkasteltuna taas eniten kryptoihin sijoittaneet ryhmät löytyivät kahdesta korkeimmasta (6 % ja 7 %) ja kaikkein matalimmasta tuloluokasta (5 %).

Kuinka suuri osa vastaajista sijoittaa kryptoihin

Suurin osa luottaa sijoittamisessa oman pääasiallisen pankkinsa palveluihin

Osakkeisiin, rahastoihin tai kryptoihin sijoittaneilta vastaajilta kysyttiin lisäksi, käyttävätkö he sijoittamisessa oman pääasiallisen pankkinsa palveluita. Kaikista vastaajista noin kaksi kolmannesta (65 %) vastasi tähän myöntävästi.

Eniten pääasiallisen pankkinsa sijoittamisen palveluita kertoivat käyttävänsä Säästöpankin (74 %) ja Aktian (72 %) asiakkaat. POP-Pankin asiakkaat taas käyttivät pääasiallisen pankkinsa sijoittamisen palveluita vähiten (36 %). Muiden pankkien osalta prosenttilukemat asettuivat välille 58–68 %.

Kuinka suuri osa vastaajista käyttää pääasiallisen pankkinsa palveluita

Säästä kilpailuttamalla lainat Sortterilla

Sijoittamisen ohella järkevä tapaa säästää on pitää lainojen kulut mahdollisimman pieninä. Se onnistuu helposti kilpailuttamalla lainat säännöllisesti lainavertailupalvelun kautta. Kilpailutus paljastaa eri pankkien väliset erot, jotka voivat joskus olla suuriakin. 

  • Voit kilpailuttaa lainat yhtä hyvin uutta lainaa ottaessasi kuin etsiessäsi vanhan lainan tilalle edullisempaa. Kilpailutuksen kautta voit saada satojen tai jopa tuhansien eurojen säästöt koko laina-aikana.
  • Erityisesti silloin, kun lainoja ja luottoja on ennestään olemassa useampia, on usein kannattavaa yhdistää ne yhdeksi lainaksi. Yhdistelylainassa velan määrä pysyy ennallaan, mutta ehdot muuttuvat sinulle edullisemmiksi ja voit säästää lainakustannuksissa. 
  • Sortterin lainavertailussa on mukana yli 20 pankkia ja rahoituslaitosta, joille hakemuksesi lähetetään. Voit hakea lainaa tarpeesi mukaan 1 000–60 000 euroa, haluamallesi lainasummalle ja takaisinmaksuajalle. Maksuajan voit valita tarpeesi mukaan 1–15 vuoden välille. 
  • Sortterilla sinun on helppo valita saamistasi lainatarjouksista ehdoiltaan edullisin, sillä  järjestämme ne valmiiksi edullisuusjärjestykseen todellisen vuosikoron perusteella. Todellinen vuosikorko sisältää kaikki lainan kustannukset korosta käsittelymaksuihin ja laskutuspalkkioihin. 

Lainojen kilpailutus ei vielä sido sinua mihinkään, joten voit kokeilla sitä vaikka jo tänään. Vastaukset hakemukseesi saat nopeasti – jopa saman päivän aikana. Kun olet löytänyt sopivan lainan, myös sen nostaminen onnistuu palvelussamme helposti.