NFT – mikä se on ja miksi siitä puhutaan?

Kirjainlyhenne NFT nousi otsikoihin vuoden 2021 keväällä, kun NFT-teknologiaa hyödynnettiin digitaalisen taiteen kaupassa. Monien digitaalisten teosten kauppahinnat nousivat jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Samalla NFT-teknologia aiheutti digitaalisen taiteen buumin. NFT-trendi on sittemmin hieman laantunut ja on epäselvää, onko kryptovaluuttatekniikkaan perustuvan NFT:n suosio vasta alkutaipaleella, vai onko kupla jo puhjennut yhtä nopeasti kuin se syntyi.

Mikä on NFT?

NFT:stä puhutaan usein kryptovaluuttojen yhteydessä, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole kryptovaluutta. NFT (non-fungible token) perustuu kuitenkin samaan lohkoketjutekniikkaan kuin kryptot eli kryptovaluutat. NFT-teknologia kehitettiin jo 2017, mutta kaiken kansan tietoisuuteen termi nousi vasta viime vuonna. Käytännössä kyseessä on tekniikka, joka mahdollistaa digitaalisen sisällön yksilöinnin. NFT-teknologian avulla yksittäisen kuvan tai muun digitaalisen sisällön aitouden voi siis varmistaa.

Digitaalisesta teoksesta tehty NFT on siis uniikki kappale, mutta koska kyse on digitaalisesta sisällöstä, on tiedosto myös helppo kopioida. Kopioidulla tiedostolla ei kuitenkaan ole vastaavaa aitousvarmennetta kuin NFT:llä. Toisin sanoen kahta identtistä NFT:tä ei ole olemassa, joten digitaalisen teoksen omistusoikeus on mahdollista varmentaa.

NFT siis ilmaisee jonkin digitaalisen sisällön aitouden. Esimerkiksi Twitterin perustaja Jack Dorsey myi ensimmäisen tviittinsä 2,9 miljoonalla dollarilla. Mielenkiintoiseksi kaupan tekee se, että Dorseyn tviitti on edelleen kaikkien nähtävissä, ja kopioitavissa, mutta sillä on nyt omistaja. Asetelmaa voisi verrata siihen, että kenellä tahansa voi olla kopio kuuluisasta reaalimaailman taideteoksesta, mutta aitoja teoksia on olemassa vain yksi.

Vaikka NFT:tä käytetään digitaalisessa ympäristössä, se ei kuitenkaan rajoitu täysin pelkästään digitaaliseen maailmaan. Nimittäin myös mikä tahansa reaalimaailman tai digitaalisen maailman teos on mahdollista kytkeä NFT:hen. Tämä on merkittävä ominaisuus, sillä parhaimmillaan sen avulla voidaan yhdistää molemmat maailmat digitaalisessa ympäristössä.

Kryptovaluutan ja NFT:n nousu

NFT-teknologian suosio ja siten myös digitaalisen taiteen keräily kasvoi valtavasti vuoden 2021 aikana. Suosion kasvu kytkeytyi vahvasti kryptovaluuttatrendiin, mikä sekin oli vuoden 2021 aikana ennen näkemättömällä tasolla. Etenkin suuret kryptot, kuten Bitcoin ja Ethereum, kasvattivat arvoaan uskomattomaan tahtiin.

Suurimmat kryptot:

1. Bitcoin (BTC) 
2. Ethereum (ETH)
3. Tether (USDT)
4. U.S. Dollar Coin (USDC)
5. Binance Coin (BNB)

Kryptovaluuttatrendin vanavedessä esille nousivat myös kryptovaluutoista tuttuun lohkoketjuteknologiaan perustuvat NTF:t. NFT-teknologian suosiota selittää myös se, että se mahdollistaa digitaalisten teosten aitouden varmistamisen. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista johtuen digitaalisen sisällön helposta kopioinnista. Muutos oli merkittävä, sillä digitaalinen varmenne tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden myydä taidetta, jolle ei muuten olisi markkinoita.

NFT-teknologia voi hyödyttää digitaalisen taiteen tekijöitä myös taloudellisesti, koska NFT:hen kytketyn teoksen luonut ja myynyt taiteilija omistaa työnsä tekijänoikeudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taiteilija saa osuuden luomansa NFT-teoksen tulevista myynneistä.

Vaikka kryptovaluutat ja NFT:t ovat saaneet jo paljon huomiota myös mediassa, on muistettava, että kyseessä on silti edelleen varsin uusi ja siten myös marginaalinen ilmiö. Nimittäin

kryptojen näennäisesti kasvaneesta suosiosta huolimatta digitaalisiin valuuttoihin sijoittaminen on edelleen melko marginaalista. Tämä käy ilmi Sortterin maaliskuussa teettämästä taloustutkimuksesta, jonka mukaan vain 4 % suomalaisista kertoo sijoittavansa kryptovaluuttoihin.

Kryptot syöksyivät, samoin NFT:t

Kuluvan vuosikymmenen alku ei kuitenkaan ole ollut pelkkää digitaalisen valuutan ja taiteen voittokulkua, vaan molempien tulevaisuus on osittain hämärän peitossa. Nimittäin, jos vuosi 2021 oli kryptovaluuttojen ja NFT-kaupan kulta-aikaa, niin vuosi 2022 on ollut kaikkea muuta.

Vuoden 2021 lopulla kryptot romahtivat ja syöksy on jatkunut kovana likimain koko kuluvan vuoden. Romahdus on johtanut siihen, että tällä hetkellä maailman suurimman digitaalisen valuutan eli Bitcoinin arvo on alle puolet siitä, mitä se oli vuoden 2021 marraskuun alussa.

Kryptovaluutoiden rankka notkahdus on näkynyt myös NFT-kaupoissa ja teosten myynti on laantunut merkittävästi, mutta se ei suinkaan ole kuollut. Esimerkiksi pop-artisti Madonna osti maaliskuussa NFT-apinakuvan noin 480 000 dollarilla. Kyseessä on algoritmin tuottama digitaalinen teos. Vastaavia apinakuvia ovat ostaneet hirmusummilla myös monet muut maailmantähdet. Digitaalisten NFT-kuvien parissa liikkuu siis edelleen hurjia summia ja Madonnan kaltaisten julkisuuden henkilöiden tuoma näkyvyys on osaltaan ylläpitänyt trendiä.

Trendi on kuitenkin saanut osakseen myös kovaa kritiikkiä, sillä arvostelijoiden mukaan NFT-kuvien arvo ei perustu mihinkään muuhun kuin niiden ympärille luotuun hehkutukseen ja statusarvoon. Toisin sanoen kuvat voivat siis olla pohjimmiltaan arvottomia, mutta hehkutuksen vuoksi niitä myydään jatkuvasti valtavilla summilla.

NFT – rahanarvoista taidetta vai arvottomia pikseleitä?

Vaikka sekä kryptovaluutat että NFT:t ovat kärsineet arvonlaskusta viimeisen vajaan vuoden aikana, ei kuitenkaan ole missään määrin selvää, että syöksy olisi pysyvä. Kryptovaluuttojen tapaan myös NFT-teosten arvo vaihtelee suuresti ja niiden arvon kehitystä on hankala ennustaa. Talousasiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet vaihtelevia näkemyksiä kryptovaluutoiden tulevaisuudesta ja vastaava epävarmuus varjostanee myös NFT:tä.

Ongelmista huolimatta kryptovaluutoiden ja etenkin Bitcoinin mahdollisuuksista mullistaa perinteinen talousjärjestelmä on kuitenkin puhuttu jo vuosia. Samaan tapaan on aiheellista pohtia, voiko NFT:t tehdä pysyvän mullistuksen digitaaliseen taidekauppaan.

Parhaimmillaan NFT tarjoaa sekä taiteilijoille että taidekeräilijöille uusia mahdollisuuksia, mutta trendillä on myös ongelmansa, joista merkittävin lienee teosten kopiointi. Digitaalinen varmenne tietysti merkitsee sitä, että vain sen omistajalla on kyseisen teoksen aito versio, mutta NFT:n ostaja kuitenkin ostaa vain ikään kuin kuitin, jolla vahvistetaan teoksen aitous. Sen vuoksi jää ostajan harteille arvioida, mikä on teoksen todellinen arvo nyt ja tulevaisuudessa.

Vain aika näyttää, minkälainen rooli kryptoilla ja NFT:llä tulee lopulta olemaan yhteiskunnassa. Siksi tällä hetkellä on kunkin itse arvioitavissa, vakiintuuko NFT-teknologia keskeiseksi osaksi digitaalisen ja reaalimaailman hybridiä ympäristöä. Vai onko kyseessä kenties vain hehkutuksesta versonut ohimenevä trendi, jonka taustalla digitaalisesti varmennetut NFT-taideteokset ovatkin todellisuudessa vain arvottomia pikseleitä.