Luotonantajat haluavat luonnollisesti korkoa lainasta eli tuoton lainaamalleen rahalle. Harkitsetpa lainan hakemista sitten autoa, asuntoa tai muita hankintoja varten, lainaan sisältyy aina korko. Koron suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten yleinen vallitseva korkotaso, pankkien välinen kilpailutilanne, haetun luoton määrä sekä kaavailtu takaisinmaksuaika.
Lainan korko muodostuu pankin marginaalista ja viitekorosta. Lisäksi lainan kustannuksiin voi vaikuttaa muun muassa tilinhoitomaksut, kuukausimaksut, palvelumaksut tai lainan perustamiskustannukset.
Tässä artikkelissa keskitymme eri lainoihin liittyviin korkoihin, kuten asuntolainan korko, autolainan korko, kulutusluoton korko ja luottokortin korko. Lisäksi kerromme, mitä sinun on hyvä tietää pankkien korosta.
Lainanhakijan arvioitu luotonottokyky tai maksukyky vaikuttavat paljon lainakustannuksiin. Kuluttajan arvioitu maksukyky kertoo pankille, kuinka todennäköisesti laina tulee maksetuksi takaisin sovitun maksuohjelman mukaisesti.
Maksukyvyn kartoittamiseksi luotonantajat selvittävät huolellisesti kunkin hakijan taloudellisen tilanteen ja aiemman maksukäytöksen. Selvityksen perusteella pankit laskevat tarjottavan koron suuruuden tai tekevät päätöksen luoton myöntämisestä. Yleisesti ottaen mitä alhaisempi korko on, sitä vähemmän maksat lainaamastasi rahasta palkkioita pankille.
Mitkä yksilölliset seikat sitten vaikuttavat arvioituun maksukykyyn ja sitä kautta korkoihin?
Pelkkää palkkakuittia tärkeämpää on kuitenkin tulojen ja menojen suhde. Lainanlyhennykset tulee pystyä maksamaan takaisin säännöllisistä tuloista, eivätkä pankit yleensä huomioi maksuvaraa laskiessaan epäsäännölliseksi katsottavia tuloja, kuten provisiopalkkaa tai peruspalkan päälle maksettavia bonuksia. Lainan koron kannalta suuri merkitystä on myös lainan käyttötarkoituksella sekä haetulla lainatyypillä. Siksi lainahakemus kannattaa täyttää huolellisesti.
Yleisesti talouden hallinnassa on olennaista tarkastella tulojen ja menojen suhdetta, ja yksinkertaisin ohje on yleensä toimivin: huolehdi, että saat rahaa enemmän kuin käytät sitä. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta esimerkiksi lainaa myönnettäessä maksuvara on varsin olennainen mittari.
Voit myös tehdä lainan stressitestin, joka paljastaa, kestääkö taloutesi korkojen nousua.
Asunnon hankinta on kenties yksi suurimmista investoinneista ihmisen elämässä ja vaatiikin lähes poikkeuksetta ulkopuolista rahoitusta – asuntolainaa. Asuntolainoilla viitataan asuinrakennuksia, asunto-osakkeita tai kiinteistöä varten otettuihin lainoihin. Asuntolaina on Suomessa yksi yleisimmistä lainoista, ja Suomen Pankin mukaan vuoden 2019 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainaa yli 100 miljardia euroa.
Asuntolainan koron kustannukset muodostuvat viitekorosta, marginaalista ja erilaisista veloituksiin liittyvistä kuluista, kuten laskutus- tai tilinhoitopalkkioista. Heinäkuussa 2020 keskimääräinen asuntolainan korko oli 0,72 %, ja asuntolainojen korot ovatkin pysytelleet alhaisella tasolla jo pidempään.
Koska puhutaan kuitenkin isoista lainasummista, myös asuntolaina kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa ja vertailla tarjotut korot sekä todelliset vuosikorot huolellisesti. Selvitä myös, saatko vähentää asuntolainan koron verotuksessa osittain tai kokonaan.
Kun luotonantaja laskee asuntolainalle korkoprosenttia, sen suuruuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Parisuhde tai useampi lainan takaisinmaksaja voi olla eduksi, sillä silloin lainalle tulee yhden lainanottajan sijaan kaksi takaajaa.
Omistusasunnon omistaja katsotaan yleensä turvallisemmaksi lainan takaisinmaksajaksi kuin vuokralla asuva henkilö, mutta toki lainaa myönnetään myös ensiasunnon hankintaan. Tällöin korkoon sekä myönteisen luottopäätöksen saamiseen voi vaikuttaa myös valtion antama takaus, joka on saatavissa ensiasunnon hankintaan.
Hyvä takaisinmaksukyky painaa yksilöllistä korkoa alaspäin, mutta nimenomaan asuntolainoista puhuttaessa myös paikkakunnalla on merkitystä koron suuruuteen. Laina suuresta kaupungista hankittavaa asuntoa varten on luotonantajan näkökulmasta turvallisempi vaihtoehto, sillä tällöin asunnon myyminen on tarvittaessa helpompaa, kuin muuttotappiosta kärsivällä paikkakunnalla. Eli myös asunnon oletettu kysyntä näkyy asuntolainan koroissa – joko korkoa laskevana, tai nostavana tekijänä.
Auton hankintaa varten myönnetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia autolainoja, joiden korko voi erota paljon toisistaan. Vakuutena voi käyttää hankittavan auton sijaan myös esimerkiksi omaa asuntoa tai vapaa-ajan kiinteistöä.
Monelle oman kodin panttaaminen autolainan vakuudeksi on kuitenkin yksi viimeisimmistä vaihtoehdoista, sillä usein hankittava auto riittää vakuudeksi varsin hyvin tai vakuudeton autolaina on saatavilla niin hyvällä korkoprosentilla, ettei lainalle kannata järjestellä erillisiä vakuuksia.
Autoliikkeet mainostavat monesti edullisia rahoitustarjouksia asiakkailleen, mikä voi äkkiseltään tuntua kätevältä vaihtoehdolta. On kuitenkin viisasta tutkia myös muiden luotonmyöntäjien, kuten pankkien ja rahoituslaitosten vaihtoehdot ennen ensimmäiseen rahoitukseen tarttumista. Esimerkiksi pankkien tarjoukset voivat olla autoliikkeitä edullisempia, jolloin autolaina kannattaa hankkia eri paikasta kuin itse auto. Autolainojen korot vaihtelevat keskimäärin välillä 4–7 %, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.
Autolainaa hakevan on hyvä tiedostaa, ettei autolainoja voi täysin verrata muihin markkinoilla oleviin lainoihin.
Korkoprosentin lisäksi autolainojen yhteydessä on tiedostettava niin sanottu efektiivinen korko, tai kansankielisemmin todellinen vuosikorko. Esimerkiksi viideksi vuodeksi otetun 10 000 € autolainan nimellinen korko voi olla 5,9 %, mutta kun luottokustannuksiin lasketaan mukaan luoton perustamismaksu 249 euroa ja kuukausittain veloitettavat 12 euron laskutus- tai tilinhoitomaksut, todelliseksi vuosikoroksi muodostuu 9,85 prosenttia.
Kulutusluotto on nimensä mukaisesti kulutukseen tarkoitettu vakuudeton tai vakuudellinen laina. Kulutusluotot ovat yleensä suuruudeltaan 1000–60 000 €, ja ne maksetaan pois keskimäärin 1–15 vuoden aikana. Pääsääntöisesti mitä pienempi laina on, sitä suurempi korko sillä on. Vastaavasti suurempi laina tarkoittaa myös alhaisempaa korkoprosenttia.
Kulutusluottojen korkoihin vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia kuin pelkästään lainasumman suuruus. Korkoon vaikuttavat asuntolainan tavoin lainanhakijan taloudellinen tilanne sekä kulutusluottojen myöntäjien välinen kilpailutilanne. Vaihtelu vakuudettomien kulutusluottojen koroissa oli syyskuun 2020 alussa huomattavaa: sopimuskoroissa oli yli 17 prosenttiyksikön eroja pankkien välillä. Vuoden 2020 aikana luotonmyöntäjä voi tosin laskuttaa korkeintaan 10 % korkoa väliaikaisen korkokaton vuoksi.
Jos kulutusluottojen koroissa on niin valtavia eroja, millaista korkoa sitten voidaan pitää hyvänä? Vaikka "mitä pienempi korko, sen parempi" on periaatteessa totta, eivät pienimmät korot yksinkertaisesti ole kaikkien saatavilla. Hakijan maksukyky on jälleen avainasemassa, mutta myös muu pankkiasiointi voi vaikuttaa koron suuruuteen. Jos luotonantajan näkökulmasta hyväksi tai keskivertoiseksi arvioitu lainan takaisinmaksaja hakee 10 000 € vakuudetonta lainaa, on hyvä korko noin 6–9 % välissä. Jos oman maksukyvyn takeeksi ei kuitenkaan löydy esimerkiksi omistusasuntoa, vakituista työtä tai muuta vahvaa taetta lainan takaisinmaksukyvystä, voi varsin hyvänä ja realistisena korkona pitää 10–12 % korkotasoa.
Vaikka useimman lompakosta löytyy luottokortti, eivät läheskään kaikki ole täysin tietoisia niiden koroista ja muista lisäkuluista. Samoin korttiluoton käyttämisestä veloitettavat korot voivat jäädä helposti vertailematta, vaikka niitä kannattaisikin vertailla huolellisesti siinä missä asuntolainoja tai kulutusluottojakin.
Jos luottokorttivelat maksaa täsmällisesti pois korottoman maksuajan puitteissa, on kulujen ja korkojen tiedostaminen vähemmän tärkeää. Jos taas tapana on maksaa velka pois hitaammin tai pienemmissä osissa, korkoa alkaa kertyä ja korkoprosentilla on merkitystä kertyviin luottokustannuksiin. Kalleimman ja halvimman luottokortin todellisen vuosikoron ero voi olla yli 20 %.
Koroista puhuttaessa täytyy luottokorttienkin yhteydessä tiedostaa nimelliskoron ja todellisen vuosikoron tai efektiivisen koron erot.
Suurin osa luottokorteista mainostaa koron olevan noin 10 %, osa hieman alhaisempia ja osa hieman korkeampia. Kun tähän korkoon lisätään erilaiset käsittelykulut, kuten laskutuskulut tai korttiin liittyvät vuosimaksut, tulee luottokortin efektiiviseksi koroksi usein noin 15 %.
Yleisesti ottaen hyvällä korolla tehty luottokorttisopimus on koroiltaan ja kuluiltaan verrattavissa muihin kuluttajalainoihin. Jos kortin luotto-ominaisuus puolestaan on jatkuvasti käytössä, on markkinoilta todennäköisesti löydettävissä korttiluottoa edullisempia vaihtoehtoja. Myös luottokortit kannattaa kuitenkin kilpailuttaa, sillä hinnoissa voi olla merkittäviäkin eroja.
Osamaksu on monille tuttu rahoitusvaihtoehto esimerkiksi verkkokaupoista. Osamaksun avulla hankinnan saa jaettua useampaan kuukausierään. Moniin osamaksusopimuksiin sisältyy 14 tai 30 päivän koroton maksuaika, mutta huomattavan moni haluaa jakaa takaisinmaksun tätä pidemmälle ajanjaksolle. Näin ollen osamaksusopimusten koroilla on merkitystä, vaikka osamaksulla tehtävät ostokset jäävätkin monesti pieniksi.
Jos verkkokauppa tarjoaa vain yhden osamaksuvaihtoehdon, ei kuluttaja pääse näppärästi vertailemaan korkoja, vaan joutuu ottamaan tai jättämään tarjotun vaihtoehdon. Fiksu kuluttaja vertailee kuitenkin eri verkkokauppojen tarjouksia ja ostoksen kokonaishintaa toimitus- ja rahoituskuluineen.
Jos osamaksujen koroista ei ole selvillä, ne voivat yllättää maksun koittaessa. Osamaksujen korot eivät nimittäin ole pienimmästä päästä: tarjottu korko on lähes poikkeuksetta vähintään 15 % ja useimmiten lähemmäs 20 %, joka on myös kuluttajansuojalain sallima korkokatto. On tärkeää ymmärtää, että osamaksu on maksettava kokonaan pois ennemmin tai myöhemmin – mikä on suorastaan itsestään selvää. Usein verkkokaupan osamaksuhinta on kuitenkin jopa kalliimpi kuin kerralla maksetun ostoksen, joten osamaksuvaihto täytyy punnita huolellisesti ja tarkastella, onko se varmasti itselleen sopivin vaihtoehto.
Osamaksulla tehtävälle verkko-ostokselle hyvä korko on tällä hetkellä siis noin 15 %, mutta todellinen vuosikorko nousee lähes poikkeuksetta tätäkin korkeammaksi. Koron lisäksi on aina syytä miettiä, onko osamaksu ylipäänsä kannattavin vaihtoehto. Esimerkiksi verkkokauppaostoksissa parempi ja edullisempi vaihtoehto voi hyvinkin olla luottokortti tai kulutusluotto, sillä pahimmillaan osamaksu on yli tuplasti näitä kalliimpi vaihtoehto.
Mitä pienempi korko on, sitä vähemmän lainarahasta tarvitsee maksaa luotonmyöntäjälle rahoituskustannuksia.
Se, mikä on kullekin lainatyypille pieni ja hyvä korko, vaihtelee huomattavasti: 15 %:n korko asunto- tai autolainalle olisi ennenkuulumaton, mutta sen sijaan luottokorteissa ja osamaksuissa kyseinen korko on arkipäivää.
Esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen koroissa huomioidaan myös hakijan lainanmaksukyky, jolloin hyvä korko on jossain määrin yksilöllinenkin käsite. Luottokorteissa, autolainoissa sekä osamaksusopimuksissa korko on puolestaan usein kiinteä hakijasta riippumatta.
Ota lainaa harkitessasi selvää siitä, mikä lainatyypin keskimääräinen korko parhaillaan on, ja muista vertailla pankkien ja rahoituslaitosten lainatarjoukset huolella. Näin voit olla varma, ettet ota lainaa huonoilla ehdoilla tai keskimääräistä korkeammilla koroilla. Muista, että pieni korko ei takaa kuitenkaan halvinta lainaa.
Sortter on kotimainen, reilu ja luotettava lainavertailupalvelu. Asiakkaidemme etu on meille aidosti tärkeintä: pavlelumme avulla vertailet helpotsti lainatarjoukset ja näet kaikki lainoihin liittyvät korot ja kulut selkeästi eriteltynä.
Artikkelia päivitetty 17.11.2022.
