Mihin kuluttajat hakevat lainaa vuonna 2021?

Pienituloisten talous tiukalla

Sortterin tilastojen mukaan alle 2 000 euroa tienaavien lainanhakijoiden hakemusten hyväksymisaste on pysynyt matalana.

Näkyvissä on, että terveydenhoitokuluihin ja asumiskustannuksiin haettavien lainojen osuus olisi nousussa alle 2 000 euron tuloluokassa. Sortterin tilastot paljastavat, että syksyllä 2020 terveydenhoitokuluihin haettiin lainaa 42 % ja asumiskuluihin 25 % enemmän kuin alkuvuodesta.

Myös väliaikainen korkokatto vaikuttaa pienituloisten lainan saantiin. Tilastojen mukaan alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaavien hyväksyttyjen lainahakemusten osuus vähentyi lähes 6,8 % alkuvuoteen 2020 verrattuna.

– Alle 2 000 euroa kuukaudessa tienaavien lainahakemusten hyväksymisaste laskee todennäköisesti entisestään vuoden 2021 alussa uuden korkokaton seurauksena. Uskomme tämän palautuvan kuitenkin lähemmäs aiempaa tasoa syksyllä, kun korkokatto päättyy syyskuun lopulla, sanoo Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää.

Etenkin nuoret hakevat lainaa

Nuori sukupolvi näyttää mieltävän lainan hakemisen luontevammaksi tavaksi rahoittaa elämää ja hankintoja kuin vanhempi sukupolvi. Nuoret hakevat lainaa elämiseen, mutta myös elintason sekä statuksen ylläpitämiseen. Suurin ikäryhmä lainanhakijoissa ovat 20- ja 30-vuotiaat. 

20-vuotiaiden lainanhakijoiden kolme yleisintä lainan käyttökohdetta ovat opiskelu, häät ja asumiskustannukset. 30-vuotiaat puolestaan hakevat lainaa eniten häihin, remonttiin sekä ajoneuvoihin, mikä kertoo jo vakiintuneemmasta elämäntilanteesta.

– 20-vuotiaat lainanhakijat hakevat yleisimmin lainaa myös elämänlaadun parantamiseen, kuten harrastuksiin ja lemmikeihin, sijoituksiin sekä lomaa varten, Huhdanpää kertoo.

Koronapandemian vaikutukset näyttävät iskevän erityisesti nuoriin, sillä palvelu- ja matkailuala ovat tyypillisesti työllistäneet eniten juuri nuoria sekä opintojen ohella töitä tekeviä opiskelijoita. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut rajusti koronapandemian aikana. Helsingin kaupunki raportoi marraskuussa, että nuoria työttömiä oli 97 % enemmän kuin vuonna 2019 samaan aikaan.

– Vaikka nuoret aikuiset ovat melko suuri lainaa hakeva joukko, saavat he keskimääräistä huonommin myönteisen luottopäätöksen verrattuna muihin ikäryhmiin, Huhdanpää sanoo.

Lainahakemusten hyväksymiseen vaikuttavat muun muassa tulot, koulutustausta ja yleinen elämäntilanne. Lainanantajat soveltavat monia kriteereitä, jotka vaikuttavat lainan saantiin ja suosivat hyvää lainan takaisinmaksukykyä.

Eläkeläiset ovat vakituisessa työsuhteessa olevien jälkeen toiseksi suurin lainanhakijaryhmä. He ovat kuitenkin hakeneet tilastojen mukaan vähemmän lainaa vuonna 2020. Eläkeläisten jättämien lainahakemusten osuus on laskennut tammikuun ja joulukuun 2020 välillä 19,0 prosenttiyksikköä.

– Koronan vaikutus näkyy tilastoissa. Eläkeläiset kuuluvat useimmiten riskiryhmään, joten moni eläkeläinen on viettänyt enemmän aikaa kotona.

Sinkkumies hakee todennäköisemmin lainaa

Yksinasuvat miehet hakevat lainaa useammin kuin parisuhteessa olevat. Sen sijaan naishakijoiden parisuhdestatus ei vaikuta lainan hakemiseen – naimisissa olevien naisten ja sinkkujen osuuksissa ei ole suurta heittoa.

Lainanhakijoista miehiä on hieman enemmän kuin naisia – eroa syntyy noin 5 prosenttiyksikköä. Hajontaa on kuitenkin enemmän korkeimpia tuloluokkia tarkasteltaessa. Yli 4 000 euroa tienaavien hakijoiden joukossa miehiä on 63,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisia.

– Luvut selittyvät sillä, että miesten kokonaisansiot ovat usein suuremmat kuin naisten, Huhdanpää sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 miesten kokonaisansion mediaani oli 3 460 euroa, kun naisten vastaava oli 2 896 euroa työskennellessä valtiolla, yksityisellä tai kuntasektorilla.

Alle 2 000 euroa tienaavien naisten osuus lainanhakijoista on kuitenkin suurempi kuin miesten. Pienituloisia naisia lainanhakijoina on 28,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin miehiä.

Pariskunnat saavat lainaa helpommin

Lainanantajat näyttävät painottavan yhteishakijan merkitystä yhtenä kriteerinä lainan myöntämisessä. Yhteishakija on usein avo- tai aviopuoliso.

Sortterin tilastojen mukaan lainahakemusten hyväksymisaste rinnakkaishakijan kanssa nousi yli 14,3 prosenttiyksikköä heinäkuun 2020 jälkeen, jolloin ensimmäinen väliaikainen korkokatto astui voimaan. Yksin lainaa hakevien hyväksymisaste on samalla puolestaan laskenut 4,1 prosenttiyksikköä.

– Voimme olettaa, että etenkin kevään 2021 aikana lainaa myönnetään paremmin yhdessä kuin yksin lainaa hakeville. Trendi todennäköisesti jatkuu ainakin väliaikaisen korkokaton päättymiseen asti, Huhdanpää sanoo.

Lainaa on tyypillisesti saanut edullisemmilla ehdoilla rinnakkaishakijan kanssa, sillä kaksi lainan takaisinmaksajaa on pienempi riski lainanantajille kuin yksi.

Kotoilu jatkuu – niin omassa kodissa kuin kotimaassakin

Lainojen yhdistely on väliaikaisen korkokaton aikana yleistynyt, joten trendi todennäköisesti jatkuu myös vuonna 2021. Lainoja yhdistelevät erityisesti hyvätuloiset ja erittäin hyvätuloiset lainanhakijat.

– On näkyvissä selvä asennemuutos yhdistelylainojen suhteen. Lainojen yhdistely on yleistymässä tavallisten kuluttajien keskuudessa, jonka lisäksi olemassa olevia lainoja kilpailutetaan enemmän kuin aiemmin. Lainojen yhdistäminen on usein järkevä tapa hallita omaa taloutta ja säästä kuluissa, Huhdanpää sanoo.

Remontti on yksi suosituimmista lainan käyttökohteista. Suomalaiset innostuvat remontoimaan asuntojaan sekä kunnostamaan kesämökkejään kevään kynnyksellä.

– Maaliskuusta kesäkuuhun on usein vilkkainta remonttilainan hakuaikaa, ja uskomme näin tapahtuvan myös keväällä 2021, Huhdanpää kertoo.

Kuluttajien ajoneuvohankinnat ajoittuvat Sortterin tilastojen mukaan usein huhti-toukokuuhun. Koronan takia on huomattavissa piikki ajoneuvolainojen hakemisessa myös heinä-syyskuussa. 

– Vuoden 2020 tilastot näyttävät runsasta kasvua autolainoissa erityisesti touko-heinäkuussa. Moni on saattanut ostaa itselleen kesäauton tai matkailuauton kotimaan matkailuun, tai auton työmatkaliikkumiseen.

Autoalan tiedotuskeskus raportoi, että uusia matkailuautoja ensirekisteröitiin 59,4 prosenttiyksikköä enemmän kesäkuussa 2020 ja 32,2 prosenttiyksikköä enemmän heinäkuussa 2020 kuin vuotta aiemmin. Uusien henkilöautojen ensirekisteröinti on kuitenkin samaan aikaan laskenut.

Erityisesti käytettyjen autojen kauppa vilkastui Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan. Käytettyjä henkilöautoja myytiin tammikuussa 49 836 kpl, kun luku nousi jo 65 580 kappaleeseen heinäkuussa. Käytettyjen autojen myynti on jatkunut vilkkaana aina lokakuulle 2020 asti.

– Vuonna 2021 voimassa oleva romutuspalkkio voi kuitenkin vilkastuttaa uusien autojen kauppaa, joten uskomme monen kuluttajan miettivän nyt uuden auton ostamista, Huhdanpää sanoo.