Maksuhäiriömerkintä ei kestä ikuisesti – Jonna kertoo, miten velkakierteestä selviää

Kuluttajien ylivelkaantuminen on jatkanut kasvuaan jo 20 vuoden ajan. Vuonna 2020 maksuhäiriömerkintä kirjattiin 392 200 suomalaiselle. Harvalla suomalaisella on lainkaan taloudellista puskuria säästettynä pahan päivän varalle.

Jonna oli vain parikymppinen ammattikouluopiskelija, kun häneltä meni luottotiedot. Ylivelkaantuminen alkoi huomaamatta ja pian Jonna huomasi, että ei pysty hallitsemaan omaa talouttaan. Nyt Jonna kertoo, kuinka selvisi velkakierteestä ja kuinka vastaavassa tilanteessa kannattaisi toimia.

Maksuhäiriömerkintä pikavippien ja osamaksujen takia

Oma talous alkoi syöksyä, kun Jonna täytti 18. Jonna opiskeli silloin Oulussa ja asui kimppakämpässä ystävänsä kanssa. Hän oli vuotta aiemmin muuttanut pieneltä paikkakunnalta Ouluun opiskelemaan matkailualaa.

Täysi-ikäisenä baarielämä alkoi kiinnostaa Jonnaa, ja viikonloput kuluivat yökerhoissa kavereiden kanssa. Opintorahaa ei juuri jäänyt laskuihin tai ruokaan. Vuokrat kuitenkin menivät suoraan Kelalta vuokranantajalle, joten ne tulivat aina maksetuksi. 

Opintolainaa pystyi kuitenkin Jonnan omien sanojen mukaan “nostamaan holtittomasti” aivan tappiin asti, mikä ei helpottanut orastavia talousongelmia. Jälkeenpäin Jonna ajattelee, että olisi ollut parempi, jos opintolainaa olisi säännöstelty vaikkapa pankin taholta, sillä nuorena häneltä puuttui omien sanojensa mukaan kyky hallita rahankäyttöään. Kun opintolainaa sai tilille kerralla paljon, tuli myös kiusaus käyttää sitä.

– Yritin ratkoa rahanpuutetta ottamalla pikavippejä noin 50–100 euroa kerrallaan. Välillä vipit menivät ruokaostoksiin, mutta useimmiten ne hurahtivat juhlimiseen. Kun olin ottanut yhden vipin, oli helppo ottaa seuraavakin, Jonna kertoo. 

Samoihin aikoihin tuttava pyysi, voisiko Jonna ottaa hänen autonsa omiin nimiinsä, sillä tuttavalla itsellään oli luottohäiriömerkintä. Tuttavan taloustilanne oli tuolloin jo vakaa, joten Jonna halusi auttaa. Muutamaa vuotta myöhemmin maksamattomat maksut alkoivat kuitenkin näkyä Jonnan luottorekisterissä. Asiat saatiin myöhemmin sovittua tuttavan kanssa, eikä autokaan ole ollut Jonnan nimissä enää pitkään aikaan. Maksut jäivät lopulta kuitenkin Jonnan hoidettavaksi. 

Automaksujen lisäksi pikavippien ja maksamattomien puhelinlaskujen maksuista kertyi useita satoja euroja velkaa. Hiljalleen ongelma alkoi valjeta myös Jonnalle itselleen. Ensin tuli hätä, sitten ongelman kieltäminen.

– Vippien lisäksi aloin ostella osamaksulla kaikkea, kuten puhelinliittymän, nettiliittymän ja vaatteita. Tuli semmoinen hällä väliä -olo, että laitetaan nyt sitten elämä kunnolla risaiseksi. 

Syvällä sisimmässä rahaongelmat vaikuttivat kuitenkin nuoren opiskelijan jaksamiseen.

– Aina kun laskuja tuli lisää, revin ne, koska en pysynyt maksuista enää kärryillä. Olin hirvittävän ahdistunut ja yöunetkin menivät, mutta en tiennyt, miten lähtisin järjestelemään asioita. Olin aivan yksin, sillä häpeä esti kertomasta kenellekään.

Velkaa oli kertynyt jo lähemmäs tuhat euroa, mikä oli köyhälle opiskelijalle paljon. Lisäksi pikavipit ja osamaksut kasvattivat jatkuvasti korkoa. Luottotiedot olivat kuitenkin vielä tallella – toistaiseksi. Puhelinlaskujen ja terveyskeskusmaksujen perintäkirjeitä tipahteli kuitenkin yhä enemmän postiluukusta, joten olisi vain ajan kysymys, milloin maksut siirtyisivät ulosottoon ja luottotiedot olisivat kokonaan mennyttä.

Luottotiedot lopulta menivät – Jonna yritti pyytää apua

Kun nuoren naisen velkataakka kasvoi reilusti yli tuhanteen euroon, Jonna päätti hakea Oulun kaupungilta apua – tuloksetta. Jos hän olisi jo varhaisessa vaiheessa päässyt avun piiriin, tilanne ei ehkä olisi Jonnan sanojen mukaan mennyt niin huonoksi.

Vuonna 2010 nuori nainen muutti pois ystävysten kimppakämpästä, koska kaipasi omaa rauhaa. Kun perintäkirjeet menivät samaan syssyyn ulosottoon, jotain täytyi tehdä.

Jonna irtisanoi pian Oulun asuntonsa, laittoi koulun tauolle ja muutti takaisin vanhempiensa luokse lapsuuden maisemiin. Hän sai töitä siivousfirmasta ja alkoi maksaa ulosottomaksuja hiljalleen pois noin 300–400 euroa kerrallaan. Ne tuntuivat kuitenkin loputtomilta.

– Minua ahdisti ja revin yhä laskuja. Tuntui, että summat eivät millään pienene suurten korkojen takia. Välillä päätin, että katson kaikki maksut läpi ja selvitän, paljonko velkaa on oikein kertynyt, mutta lopulta taas kielsin ongelman.

Jonna uskaltautui vihdoin ottamaan yhteyttä pienen paikkakunnan velkaneuvontaan. Oulussa hänestä oli tuntunut kuin olisi vain “liukuhihnalla” muiden apua tarvitsevien kanssa. Ensitöikseen velkaneuvoja suositteli Jonnaa hakemaan pankkilainaa, jolla hän maksaisi kaikki vanhat velat pois.

Jonna ei enää muista, että yrittikö hän lopulta hakea lainaa. Hän muistelee, että sitä ei olisi hänelle myönnetty maksuhäiriömerkintöjen vuoksi, vaikka luottotiedot olivatkin vielä tallella. Jonnan isä oli aina varoitellut, että luottotietoja ei kannata menettää. Velkaa oli kuitenkin kertynyt jo yli 10 000 euroa, ja pian luottotiedot menisivät kokonaan. 

Luottotietojen menetys oli parikymppisen nuoren naisen itsetunnolle kova paikka – mutta Jonna ei luovuttanut. Hän jatkoi sinnikkäästi töiden tekemistä, tällä kertaa määräaikaisena hoitoapulaisena.

Samoihin aikoihin Jonna otti yhteyttä Takuusäätiöön. Takuusäätiö ei kuitenkaan myöntänyt järjestelylainaa, koska Jonnalla ei ollut vakaita tuloja ja koulu oli vielä kesken.

– Se tuntui oudolta. Ajattelin, että mitä hittoa, nyt kun haluaisin apua ja olin siihen valmis, en saanutkaan sitä.

Menneet kokemukset opettivat taloudenhallintaa

Jonna muutti takaisin Ouluun, jatkoi kesken jäänyttä opiskelua ja valmistui matkailualalta vuonna 2011. Talousongelmat olivat kuitenkin yhä läsnä arjessa, ja velkaa tuli yhä lisää, koska Jonnalla ei ollut töitä. Motivaatio maksaa velkoja loppui kesken.

Elämäntilanne alkoi kuitenkin selvästi kohentua, kun Jonna opiskeli uuden ammatin ja valmistui vuonna 2016 lähihoitajaksi. Hän teki kolmivuorotyötä kehitysvammaisten parissa ja maksoi pois velkojaan, joita oli jo kertynyt noin 30 000 euroa. Samalla myös suhtautuminen rahaan alkoi muuttua.

– Vaikka sain hyvin palkkaa, kuun lopussa siitä ei jäänyt mitään jäljelle. Tuntui turhalta juosta rahan perässä ja pohdin, mitä järkeä kaikessa oli. 

Hän ymmärsi, että rahankäyttötapa on avainasemassa, jotta rahaa jäisi myös elämiseen. Sen oivallettuaan Jonna ryhtyi opiskelemaan budjetointia erilaisten webinaarien, kirjojen ja netin avulla.

Eräästä webinaarista hän oppi keinon, minkä avulla rahankäyttö on helpompaa:

– Käytän kaikista tuloista 60 % pakollisiin menoihin, kuten ruokaan ja laskuihin, 10 % opiskeluun, 10 % hätäpuskuriin, 10 % säästötilille ja 10 % saan tuhlata, mihin haluan.

Jonnalla on nykyään kaksi erillistä tiliä: yksi tili on käyttötili ja toinen säästö- ja sijoitustili. Lisäksi Jonna budjetoi kaikki menonsa puhelimen muistioon aina kuukauden alussa. Hän on karsinut elämästään turhat laskut, kuten suoratoistopalvelut ja kauppojen osamaksut. Avopuolisonsa kanssa he maksavat yhteistililtä auton, asumisen ja kissojen kulut.

Hän jakaa myös yhden pienen, mutta tärkeän vinkin:

– Menen kauppaan aina ostoslistan kanssa. Silloin ei tule ostettua mitään turhaa. Ei se aina kuitenkaan onnistu, Jonna naurahtaa.

Viime vuosina nuori nainen on myös havahtunut pohtimaan, miten ihmeessä osa ihmisistä saa kasvatettua varallisuuttaan. Oivalluksen myötä Jonna kiinnostui säästämisestä ja sijoittamisesta syvällisemmin. Tänä päivänä hän opetteleekin sijoittamista, ja on jo sijoittanut pieniä summia.

Miten saada talous kuntoon?

Nyt vuonna 2021 Jonna on 30-vuotias ja opiskelee lapsuuden unelma-ammattiaan, hius- ja kauneuden hoitoalan perustutkintoa. Opintoja on vielä vuosi jäljellä.

Opintojen ohessa Jonna työskenteli myyjänä, mutta nyt nuori nainen haluaa keskittyä unelma-ammattiinsa. Jonnan päämääränä häämöttää toive omasta hius- ja kauneudenhoitoalan yrityksestä.

– Vaikka elän opiskelijan elämää pienellä budjetilla, elämä tuntuu runsaalta. Olen joutunut opettelemaan rahankäyttöä kantapään kautta ja tekemään paljon laskelmia. Uskon, että kokemukseni valmistavat yrittäjyyteen. Vielä on kuitenkin paljon opittavaa.

Haastattelun aikana Jonna mainitsee monta kertaa vision. Jos ihmisellä ei ole minkäänlaista visiota tulevasta, on hankala hahmottaa elämää eteenpäin. Samasta syystä myös Jonna ajautui vuosia kestäneeseen velkakierteeseen.

– Elin nuorempana päivä kerrallaan. Kaikki raha, mitä sain myös meni, enkä osannut ajatella pidemmälle. Vaikka minulla olisi ollut kuinka paljon rahaa, ne olisivat menneet saman tien.

Nuorille Jonna haluaisi sanoa, että kannattaa keskittyä omien tavoitteiden saavuttamiseen. Jos rahaongelmia syntyy, kannattaa puhua ongelmista heti luotettavalle aikuiselle, vaikka velkaantuminen hävettäisikin. Yksin ei pidä jäädä, sillä tietoa on nykyään paljon saatavilla.

Jonna ajattelee myös, että kenenkään ei tarvitse tyytyä olemaan köyhä, vaan jokainen voi olla rikas. Tällöinkin avainasemaan nousevat Jonnan aiemmin mainitsemat rahankäyttö- ja budjetointitaidot.

– Vaikka olisi lottovoittaja, mutta ei minkäänlaisia rahankäyttötaitoja, miljoonat valuvat hukkaan. Sen sijaan pienituloinen voi kokea elämänsä rikkaaksi, jos hän osaa käyttää varojaan.

Viimeinen maksuhäiriömerkintä poistuu toukokuussa 2021

Nykyinen luottorekisteri on kuluttajalle sekava, ja Jonna on huomannut saman. Omia tietoja on ollut työlästä saada, ja merkinnät tuntuvat kummittelevan, vaikka maksut olisi jo ajat sitten kuitattu. Jonna maksoi viimeiset velat alkuvuodesta 2019, mutta vasta vuonna 2021 maksuhäiriömerkinnät poistuvat rekisteristä.

Suomen nykyinen hallitus onkin laittanut vireille positiivinen luottorekisteri -hankkeen, jonka tarkoituksena on vähentää kuluttajien ylivelkaantumista. Positiivisen luottorekisterin yhtenä tavoitteena on, että maksuhäiriömerkintä poistuisi rekisteristä nopeammin. 

Toukokuu 2021 on Jonnan elämässä eräänlainen uuden elämän alku, sillä kuun lopussa kolme viimeistä maksuhäiriömerkintää poistuvat rekisteristä, jolloin Jonnan luottotiedot ovat taas puhtaat. 

Jonna rohkaisee ihmisiä avautumaan rahavaikeuksista, jotta yhteiskunnallinen häpeäleima poistuisi. Häpeän vuoksi hän piti itsekin ongelmat sisällään, mutta nykyään ajatusmalli on eri.

– Itselleen on annettava anteeksi omat virheet ja uskoa, että jonain päivänä virheet korjaantuvat. Koskaan ei pidä lakata elämästä elämää tai syyttää itseään liikaa. Elämästä tulee kaikesta huolimatta uskomaton matka, kunhan ei luovuta muilta osin.