Maksuhäiriömerkintä pikavippien ja osamaksujen takia
Oma talous alkoi syöksyä, kun Jonna täytti 18. Jonna opiskeli silloin Oulussa ja asui kimppakämpässä ystävänsä kanssa. Hän oli vuotta aiemmin muuttanut pieneltä paikkakunnalta Ouluun opiskelemaan matkailualaa.
Täysi-ikäisenä baarielämä alkoi kiinnostaa Jonnaa, ja viikonloput kuluivat yökerhoissa kavereiden kanssa. Opintorahaa ei juuri jäänyt laskuihin tai ruokaan. Vuokrat kuitenkin menivät suoraan Kelalta vuokranantajalle, joten ne tulivat aina maksetuksi.
Opintolainaa pystyi kuitenkin Jonnan omien sanojen mukaan “nostamaan holtittomasti” aivan tappiin asti, mikä ei helpottanut orastavia talousongelmia. Jälkeenpäin Jonna ajattelee, että olisi ollut parempi, jos opintolainaa olisi säännöstelty vaikkapa pankin taholta, sillä nuorena häneltä puuttui omien sanojensa mukaan kyky hallita rahankäyttöään. Kun opintolainaa sai tilille kerralla paljon, tuli myös kiusaus käyttää sitä.
– Yritin ratkoa rahanpuutetta ottamalla pikavippejä noin 50–100 euroa kerrallaan. Välillä vipit menivät ruokaostoksiin, mutta useimmiten ne hurahtivat juhlimiseen. Kun olin ottanut yhden vipin, oli helppo ottaa seuraavakin, Jonna kertoo.
Samoihin aikoihin tuttava pyysi, voisiko Jonna ottaa hänen autonsa omiin nimiinsä, sillä tuttavalla itsellään oli luottohäiriömerkintä. Tuttavan taloustilanne oli tuolloin jo vakaa, joten Jonna halusi auttaa. Muutamaa vuotta myöhemmin maksamattomat maksut alkoivat kuitenkin näkyä Jonnan luottorekisterissä. Asiat saatiin myöhemmin sovittua tuttavan kanssa, eikä autokaan ole ollut Jonnan nimissä enää pitkään aikaan. Maksut jäivät lopulta kuitenkin Jonnan hoidettavaksi.
Automaksujen lisäksi pikavippien ja maksamattomien puhelinlaskujen maksuista kertyi useita satoja euroja velkaa. Hiljalleen ongelma alkoi valjeta myös Jonnalle itselleen. Ensin tuli hätä, sitten ongelman kieltäminen.
– Vippien lisäksi aloin ostella osamaksulla kaikkea, kuten puhelinliittymän, nettiliittymän ja vaatteita. Tuli semmoinen hällä väliä -olo, että laitetaan nyt sitten elämä kunnolla risaiseksi.
Syvällä sisimmässä rahaongelmat vaikuttivat kuitenkin nuoren opiskelijan jaksamiseen.
– Aina kun laskuja tuli lisää, revin ne, koska en pysynyt maksuista enää kärryillä. Olin hirvittävän ahdistunut ja yöunetkin menivät, mutta en tiennyt, miten lähtisin järjestelemään asioita. Olin aivan yksin, sillä häpeä esti kertomasta kenellekään.
Velkaa oli kertynyt jo lähemmäs tuhat euroa, mikä oli köyhälle opiskelijalle paljon. Lisäksi pikavipit ja osamaksut kasvattivat jatkuvasti korkoa. Luottotiedot olivat kuitenkin vielä tallella – toistaiseksi. Puhelinlaskujen ja terveyskeskusmaksujen perintäkirjeitä tipahteli kuitenkin yhä enemmän postiluukusta, joten olisi vain ajan kysymys, milloin maksut siirtyisivät ulosottoon ja luottotiedot olisivat kokonaan mennyttä.