Lomaraha – mitä siitä tarvitsee tietää?

Lomaraha, toiselta nimeltään lomaltapaluuraha, on peräisin 1970-luvulta. Silloin metallialan ongelmana olivat Ruotsiin töihin karkaavat työmiehet, joita houkuteltiin tällä lisäpalkkiolla palaamaan lomien jälkeen takaisin töihin entiseen työpaikkaansa. 

Tapa maksaa lomaltapaluurahaa levisi nopeasti monille muillekin aloille ja on nykyään käytössä suurimmassa osassa suomalaisista työsuhteista, vaikka vuosilomalaissa kyseisestä ilmiöstä ei vieläkään mainita mitään. 

Monelle saattaa olla epäselvää, maksetaanko nykyisessä työsuhteessa lomarahaa, milloin se maksetaan ja kuinka paljon sitä maksetaan. Lomaraha sekoitetaan myös helposti muihin lomaan liittyviin maksuihin. Lomarahan verotuskin voi mietityttää.

Päätimme koota lomarahaan liittyvistä kysymyksistä ajankohtaisen tietopaketin, joka selventää, mistä lomarahassa on kysymys.

Kuka saa lomarahaa?

Lomarahasta ei ole säädetty laissa, vaan oikeus lomarahaan määräytyy työehtosopimuksen, työpaikalla noudatettavan käytännön tai työsopimuksen mukaan. Jokaisella työntekijällä ei siis ole automaattisesti oikeutta lomarahaan.

Monilla aloilla lomarahasta on sovittu ammattiliiton neuvottelemassa työehtosopimuksessa. Niissä kaikissa on lomarahasta omat säännöksensä, joihin kannattaa perehtyä. 

Jos työpaikassa ei sovelleta työehtosopimusta, lomarahaan saattaa silti olla oikeus vakiintuneen käytännön kautta. Mikäli lomarahaa on aiemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa sen maksamista. Vaihtoehtoisesti lomarahasta on mahdollista sopia työntekijäkohtaisesti työsopimuksessa. Myös suullinen sopimus lomarahasta velvoittaa sen maksamiseen.

Monilla aloilla lomarahan maksaminen ei enää edellytä sitä, että työsuhde jatkuu loman jälkeen. Osalla työpaikoista lomaraha maksetaan kuitenkin edelleen vain siinä tapauksessa, että työntekijä palaa lomansa jälkeen töihin. 

Miten lomaraha lasketaan ja milloin se maksetaan?

Mikäli lomarahaa maksetaan, sen suuruus on tyypillisesti 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta. Tässä tapauksessa lomarahaa siis kertyy maksettavaksi samalla periaatteella kuin vuosilomapäiviäkin. 

Joillakin aloilla lomarahan laskemiseen on omat tapansa: esimerkiksi kunta-alalla lomarahaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta tietty prosentti palkasta riippuen siitä, kuinka paljon henkilöllä on työkokemusta ja kuinka kauan hänen nykyinen työsuhteensa on kestänyt.

Usein lomaraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän lomaltapaluupäivän palkka maksetaan. Lomaraha voidaan myös maksaa vuosilomapalkan yhteydessä, ja se on yleensä maksettava ennen loman alkamista. Jos työntekijällä on oikeus lomarahaan työsuhteen päättyessä, se maksetaan useimmiten viimeisen palkan yhteydessä.

Jotkin työehtosopimuksista määrittelevät lomarahojen maksuajankohdaksi tietyn kuukauden: esimerkiksi sote-alan työntekijöille lomarahat maksetaan elokuussa. 

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Työntekijän ja työnantajan yhteisestä sopimuksesta lomaraha on joskus mahdollista muuttaa vapaiksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on sovittu myös työehtosopimuksessa. Jos lomarahojen maksaminen perustuu muuhun kuin työehtosopimukseen, estettä yhteiselle sopimiselle ei ole.

Lomarahan muuttaminen lomarahavapaiksi tapahtuu yksinkertaisimmin niin, että vuosilomapäivien lukumäärä jaetaan kahdella. Neljän viikon kesälomaa vastaavista lomarahoista syntyy näin kaksi viikkoa lomarahavapaita. Lomarahavapaan ajalta työntekijälle maksetaan palkka vapaan pitämisajankohdan mukaisesti.

Jos työehtosopimus ei mahdollista lomarahan vaihtamista suoraan vapaaksi, asia voidaan hoitaa työaikapankkia hyödyntämällä. Silloin lomaraha tai osa siitä muutetaan vapaaksi jakamalla sen euromäärä työntekijän tuntipalkalla, ja näin saatu tuntimäärä siirtyy työaikapankkiin.

Lomarahaa vapaiksi vaihdettaessa kannattaa varmistaa työantajalta, milloin lomarahavapaat on mahdollista pitää. Jos ajankohta ei olekaan työntekijälle mieluinen, lomarahojen ottaminen vapaiden sijaan voi olla parempi vaihtoehto. Vapaat on joka tapauksessa annettava työntekijälle viimeistään lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden alkuun mennessä. 

Mitä eroa on lomarahalla, lomaltapaluurahalla, loma-ajan palkalla ja lomakorvauksella?

Vuosilomaan liittyviä rahallisia korvauksia on useita ja ne voivat helposti mennä arkikielessä sekaisin keskenään. Kuten jo alkupuolella artikkelia totesimmekin, lomaraha ja lomaltapaluuraha tarkoittavat samaa asiaa. Loma-ajan palkka ja lomakorvaus sen sijaan ovat eri asioita.

Jokaisella työntekijällä on oikeus saada loma-ajan palkka, joka vastaa hänen säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa. Esimerkiksi kuukausipalkkaisella työntekijällä loma-ajan palkka on sama kuin muinakin kuukausina, ja tuntipalkalla työskentelevän lomapalkka määräytyy keskipäiväpalkan perusteella.

Loma-ajan palkka maksetaan ennen loman alkamista. Jos työntekijä on oikeutettu myös lomarahaan, se maksetaan loma-ajan palkan lisäksi. 

Lomakorvaus puolestaan on korvaus pitämättä jääneestä lomasta. Se maksetaan työntekijälle niiltä päiviltä, joilta hän ei työsuhteen päättymiseen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Käytännössä lomakorvaus vastaa suuruudeltaan loma-ajan palkkaa, jonka työntekijä olisi saanut, mikäli olisi pitänyt vuosilomansa. 

Lomakorvaus maksetaan pääsääntöisesti työsuhteen päättyessä. Myös sen yhteydessä osa työntekijöistä saattaa olla oikeutettu lomarahaan, mikäli lomarahojen maksamista ei ole sidottu lomaltapaluuseen. 

Muista huomioida lomarahan verotus

Lomaraha on verotettavaa palkkatuloa, kuten loma-ajan palkka ja lomakorvauskin. Siitä peritään ennakonpidätystä saman prosentin mukaisesti kuin palkasta muutoinkin. 

Lomaraha kannattaa siis huomioida jo alkuvuodesta verokortin tulorajaa määriteltäessä. Mikäli työntekijä on oikeutettu lomarahaan, sitä maksetaan kesäloman lisäksi myös mahdolliselta talvilomalta. Jos lomaa on vuoden aikana tyypilliset viisi viikkoa, vuosituloissa lomaraha vastaa noin 2,5 viikon palkkaa. 

Kiristääkö loma taloutta? Sortter voi auttaa

Lomakaudella menot voivat joskus nousta tuloja korkeammiksi. Jos vuosilomaa ei ole vielä ehtinyt kertyä, saattaa olla tarvetta pitää palkatonta vapaata, mikä tietysti vetää lompakon nyörit tiukemmalle. Loman aikana rahanmeno voi myös olla tavallista suurempaa, kun on aikaa esimerkiksi reissata tai järjestää juhlia. 

Jos sinulla on loma-aikaan tarvetta lainarahoitukselle, muista kilpailuttaa lainat. Eri luotonmyöntäjien lainoissa voi olla suuria eroja, ja edullisimman lainan löytämällä voit säästää satoja euroja. 

Kun suunnittelet lainan ottamista, lainalaskurimme on hyvä työkalu sen kulujen arviointiin. Voit laskeskella, miten lainasumma, laina-aika ja maksuerät vaikuttavat toisiinsa, ja näet, miten esimerkiksi laina-ajan pidentyminen suurentaa lainan kokonaiskustannuksia. 

Kilpailuttamalla säästät

Lainojen kilpailuttaminen on pieni vaiva, jonka avulla saat tyypillisesti 1 644 euron säästön luottokustannuksissa.

Sortterin lainavertailussa lainojen kilpailuttaminen onnistuu käden käänteessä: teet vain yhden lainahakemuksen, jonka välitämme yli 20 pankille ja rahoituslaitokselle. Lainojen korot ja kulut vaihtelevat niin pankkien kuin lainanhakijoiden välillä. Myös pankkien luottopäätös- ja hinnoittelumallit muuttuvat jatkuvasti ja suosivat ajankohdasta riippuen erilaisia hakijoita. Kilpailuttamalla lainat palvelussamme, löydät tarpeisiisi sopivan lainantarjoajan helposti.

Järjestämme saamasi lainatarjoukset valmiiksi edullisuusjärjestykseen, jotta sinun on helppo valita itsellesi paras tarjous. Kaikki lainan korot ja kulut ovat myös listattu palvelussamme selkeästi ja ilman pientä printtiä. Sen lisälso vertailu tehdään läpinäkyvästi käyttäen todellista vuosikorkoa. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä ja lainatarjousten keskinäinen vertaaminen on helppoa.

Kilpailuttamalla lainat palvelussamme, löydät tarpeisiisi sopivan lainantarjoajan helposti.

Artikkelia päivitetty viimeksi 8.3.2023