Pienlaina tai pikavippi
Pikavippien ja pienlainojen myöntäminen alkoi Suomessa vuonna 2005. Ajankohta oli otollinen pienlainatoiminnalle, sillä samoihin aikoihin pankit kiristivät antolainausehtojaan. Pienlainayhtiöt lähtivätkin tarjoamaan nopeaa ja helppokäyttöistä palvelua äkilliseen rahantarpeeseen.
Ensimmäisiä pienlainoja myöntäneitä yhtiöitä olivat Ferratum, OPR-Finance ja C-Finance, jotka veivät Yhdysvalloista tutun palkkapäivälainaamisen sähköiseen ympäristöön. Ensimmäiset pikavipit myönnettiin tekstiviesteillä, kun asiakas lähetti haluamansa lainasumman ja tilinumeronsa luotonmyöntäjälle.
Ensimmäisten vuosien aikana pikavippien lainasummat olivat muutaman kymmenen ja muutaman sadan euron luokkaa, kunnes ne lähtivät voimakkaaseen kasvuun vuonna 2013 voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen. Aina vuoteen 2013 saakka pikalainojen maksuajat olivat myös lyhyitä, noin 7-90 vuorokauden mittaisia lainajaksoja.
Vuoden 2013 lakimuutoksen tarkoituksena oli hillitä velkaantumista, mutta tuolloin voimaanastunutta lakia voidaan pitää monin tavoin epäonnistuneena. Kyseinen laki rajoitti vain alle 2000 euron lainojen tai luottojen korkoja, jonka seurauksena monet pienlainayritykset alkoivat tarjota entistä suurempia pikavippejä pidentäen samalla niiden maksuaikoja. Myös hyödykesidonnaiset luotot sekä luottokortit jätettiin tuolloin säätelyn piiristä pois.
Hyvänä puolena vuonna 2013 voimaan astuneessa laissa oli tarkempi sääntely luottokelpoisuuden arviointiin liittyen sekä luotonantajien rekisteröintipakko Aluehallintoviraston valvonnan alaisuuteen.
Tuorein pikavippien tai pienlainojen myöntämistä koskeva lainsäädäntö astui voimaan syyskuussa 2019. Tämän lain myötä pyrittiin paikkaamaan aiemmin jääneitä epäkohtia asettamalla korkokatto suurimmalle osalle kuluttajalainoja ja sisällyttämällä mm. luottokortit saman sääntelyn piiriin. Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy Taloustieteellisen yhdistyksen julkaisemasta artikkelista pikavippien sääntelystä ja pienlainamarkkinoiden kehityksestä.
Pikavippi on säilyttänyt asemansa suomalaisessa puhekielessä, vaikkei nykyään tarjolla olevia vakuudettomia lainoja voikaan rinnastaa palkkapäivälainaamiseen, mistä pikavippiala otti mallia vuonna 2005. Lyhyet muutaman viikon mittaiset laina-ajat ja kymmenien tai korkeintaan muutaman sadan euron suuruiset lainasummat ovat jääneet markkinoilta pois käytännössä kokonaan niiden kannattamattomuuden vuoksi.
Myös pikavippien hurjat korkoprosentit jäivät historiaan syksyllä 2019, kun niistä veloitettava korkein mahdollinen korkotaso asettui samalle viivalle luottokorttien, osamaksusopimusten ja perinteisten pankkien myöntämien kulutuslainojen kanssa.
Vaikka pikavippejä ei enää sellaisenaan myönnetäkään, se on yhä yksi eniten haetuista lainoihin liittyvistä hakutermeistä suomalaisten keskuudessa.