Mitä lainoja kuluttajille on olemassa?

Mitä lainoja kuluttajille myönnetään? Käymme tässä artikkelissa läpi eri lainamuodot aina asuntolainasta ja yhtiölainasta käänteiseen asuntolainaan. Käsittelemme myös mitä tarkoittaa autorahoitus, kulutusluotto, pikavippi tai Takuusäätiön myöntämä pienlaina. Avaamme lisäksi mm. mitä vakuuden antaminen lainalle tarkoittaa käytännössä.

Käsittelemme tässä artikkelissa seuraavat lainat ja luotot:

• Asumisen ja rakentamisen rahoittaminen
• Hankintojen ja päivittäisten ostosten rahoittaminen
• Lainojen uudelleenrahoittaminen
• Sosiaalinen luototus
• Sijoituslainat

Asuminen ja rakentaminen

Perinteisen asuntolainan lisäksi asumiseen ja rakentamiseen on tarjolla myös muita rahoitusmuotoja. Käymme seuraavaksi läpi yleisimmät asunnon hankintaan tai rakentamiseen liittyvät lainatyypit.

Asuntolaina

Oman kodin ostaminen on useimmille meistä suurin yksittäinen hankinta, jonka myötä myös asuntolainan hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Asuntolaina myönnetään pankin tai luottolaitoksen toimesta asunnon ostamista tai peruskorjaamista varten.

Asuntolainaa myönnettäessä peruskorjaamiseksi katsotaan rakenteelliset korjaukset, kuten sähkö-, lämpö-, vesi tai ilmanvaihtoremontit. Aivan pientä pintaremonttia ei siis voi rahoittaa asuntolainalla, vaan tähän tarkoitukseen käytetään joko vakuudellista tai vakuudetonta kulutusluottoa.

Asuntolainan hakijalla on oltava omarahoitusosuus, joka vaihtelee ostajan tilanteen mukaan. Ensiasunnon ostajalla täytyy olla omia säästöjä tai vakuuksia vähintään 5 % asunnon hinnasta, kun muilta vaaditaan vähintään 15 % omarahoitusosuutta. Omarahoituksen määrää säädellään laissa ja sitä on kiristetty viimeisten vuosien aikana.

Tyypillisesti pankki hyväksyy asunnon arvosta noin 70 % asuntolainan vakuudeksi. Asunnon ostajan tulee näin ollen kattaa säästöillä tai vakuuksilla myös mahdollinen omarahoituksen sekä asunnon hinnan väliin jäävä osuus.

Esimerkiksi 200 000 euron asuntoa ostettaessa lisävakuuksia tarvitaan seuraavasti:

Asunnon vakuusarvo voi vaihdella myös pankin sekä ostettavan asunnon tai kiinteistön mukaan. Pienemmillä paikkakunnilla tai muutoin pankille riskialttiissa kohteessa vakuusarvo voi olla myös 70 %:a pienempi.

Lisävakuuden kattamiseksi voi käyttää säästöjen tai vakuuden sijasta valtion asuntolainan takausta, jolloin asunnon vakuusarvo on enintään 85 prosenttia hankintahinnasta. ASP-säästäjä on tässä kohdin etulyöntiasemassa, kun vakuusarvo voi nousta 90 prosenttiin.

ASP-tilin tai kertyneiden säästöjen lisäksi muitakin vaihtoehtoja lisävakuuden kattamiseksi on tarjolla. Nykyään pankit tarjoavat lisämaksullisia luottotakauksia, jotka on tarkoitettu kattamaan omarahoituksen ja asunnon hinnan väliin jäävää osuutta. Myös muun reaalivakuuden, kuten vanhempien asunnon tai kesämökin käyttäminen reaalivakuutena on mahdollista.

Vapaa-ajan asuntolaina

Mökin tai vapaa-ajan asunnon hankintaan on tarjolla niin vakuudellisia kuin vakuudettomiakin lainoja. Vakuudellinen vapaa-ajan asuntolaina on hyvin samankaltainen tuote asuntolainaan verrattuna sillä poikkeuksella, että ostettavan kohteen vakuusarvo on luotonmyöntäjän silmissä asuntoa alhaisempi.

Yleensä vapaa-ajan asunto riittää kattamaan vakuuksina noin 50-60 % ostohinnasta. Tämä tarkoittaa erimerkiksi 80 000 euron vapaa-ajan asuntoa ostettaessa 32 000 – 40 000 euron omarahoitusosuutta säästöjen tai reaalivakuuksien muodossa. Jos vapaa-ajan asunto on aivan suurkaupungin kyljessä tai sen katsotaan olevan muuten helposti realisoitavissa, vakuusarvo voi olla myös tätä suurempi.

Vakuudeton vapaa-ajan asuntolaina voi tulle kyseeseen silloin, kun mökin hankintahinta on edullisempi tai ostaja on valmis käyttämään aiempia säästöjä suuremmissa määrin osana kauppasummaa. Tässä lainamuodossa ostettava kohde siirtyy suoraan ostajalle ja pankki luottaa mökkilainan tulevan takaisinmaksetuksi vaikkei vakuuksia olekaan asetettu.

Rakennuslaina

Rakennuslaina on tarkoitettu oman talon, mökin tai sijoitusasunnon rakennuskustannusten kattamiseen. Rakennuslaina toimii asuntolainan tavoin, mutta se nostetaan usein osissa asunnon valmistumisen mukaan.

Pankit edellyttävät yleensä lainan myöntämiseksi ammattilaisen tekemän kustannusarvion ja suunnitelman rakennusprojektista. Suunnitelma kannattaa toteuttaa realistisesti, sillä pankilla ei ole velvollisuutta korottaa myöntämäänsä lainasummaa, mikäli suunniteltu rakennusbudjetti ylittyy. Lainaerien maksamiseksi pankki voi edellyttää rakennusmestarin tai työnjohtajan tekemät raportit kohteen valmiusasteesta.

Rakennuslainan vakuudeksi käy useimmiten rakennettava talo, mutta myös tonttia voidaan käyttää lainan vakuutena. Rakennuslainalle on mahdollista saada myös valtiontakaus.

Yhtiölaina

Yhtiölaina on etenkin uudiskohteista tuttu ilmiö, mutta tämän lainamuodon turvin rahoitetaan myös suurempia remontteja vanhemmissa kohteissa.

Vanhemmissa asunto-osakeyhtiöissä yhtiölainaa käytetään usein mm. putki-, sähkö-, katto- tai julkisivuremonttien rahoittamiseksi. Tällöin kyse on taloyhtiön ottamasta velasta, jota osakkaat maksavat omistusosuutensa mukaisesti rahoitusvastikkeena.

Uusissa taloyhtiöissä rakennuttajat käyttävät yhtiölainoja rakennusprojektien rahoittamiseen asettaen valmistuvat asunnot lainan vakuudeksi. Uudiskohteen ostamisen yhteydessä laina siirtyy uudelle omistajalle osana velatonta kauppahintaa.

Uuden asunnon kauppahinta saadaan näyttämään alhaiselta suuren yhtiölainaosuuden turvin. Yhtiölainan osuus voi olla jopa 70 % velattomasta myyntihinnasta, jolloin esimerkiksi 250 000 euron asuntoon pääsee käsiksi 75 000 eurolla. Loppu myyntihinnasta tulee tällöin maksettavaksi yhtiölainan muodossa, jonka osuus sekä maksuerät näkyvät isännöitsijätodistuksessa.

Nämä asiat on hyvä tietää yhtiölainasta:

• Etenkin uudiskohteiden yhtiölainoissa voi olla aluksi maksuvapaita vuosia, jolloin maksetaan vain yhtiölainan korkoja
• Rakennusyhtiöllä tai taloyhtiöllä ei ole vastaavia velvoitteita arvioida osakkaan maksukykyä, kuin pankeilla ja rahoituslaitoksilla
• Mikäli joku taloyhtiön osakkaista ei pysty maksamaan omaa osuuttaan yhtiölainasta, lankeaa tämä kaikkien osakkaiden vastuulle
• Yhtiölainan maksusuunnitelma ei yleensä jousta oman talouden mukaan
• Yhtiölainan korot eivät ole vähennyskelpoisia
• Asuntosijoittaja voi vähentää pääomavastikkeena takaisinmaksettavan yhtiölainan verotuksessaan, mikäli pääomavastikkeet tuloutetaan taloyhtiön kirjanpidossa

Hankinnat ja päivittäiset kulut

Erilaisten hankintojen ja päivittäisten kulujen rahoittamiselle on tarjolla niin vakuudettomia, kuin vakuudellisia lainamuotoja. Käymme seuraavaksi läpi mm. mitä vakuuden antaminen tarkoittaa käytännössä ja miten vakuudellinen laina eroaa vakuudettomista vaihtoehdoista. Käsittelemme lisäksi mikä on käänteinen asuntolaina sekä miten luottotili tai hyödykesidonnainen luotto toimivat.

Vakuudellinen laina tai kulutusluotto

Vakuudellisia lainoja tai kulutusluottoja käytetään suurempien hankintojen tekemiseksi silloin kun lainalle ollaan valmiita antamaan pantti turvaamaan sen takaisinmaksua. Yleensä käytetyt vakuudet ovat asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita tai kiinteistöjä. Myös arvopapereita, kuten pörssiosakkeita tai rahasto-omistuksia voidaan käyttää kuluttajaluottojen vakuuksina.

Vakuusoikeuden perustamista varten tehdään panttaussitoumus, jossa sovitaan panttauksen laajuudesta sekä sen ehdoista. Panttaussopimuksen tekeminen edellyttää vakuudenantajan, eli sen omistajan tai omistajien selkeää tahdonilmaisua, josta käy ilmi panttaustarkoituksen lisäksi myös sen laajuus.

Panttaus voidaan tehdä kolmella eri tavalla:

• Erityispanttaus, jolloin pantti kattaa sopimuksessa yksilöidyt lainat tai luotot
• Yleispanttaus, jolloin vakuudenantaja luovuttaa panttina tietyn omaisuuden. Pantattua omaisuutta käytetään lainanottajan kaikkien voimassa olevien luottojen sekä tulevien luottojen vakuutena
• Vierasvelkapanttaus, jolloin vakuudenomistaja antaa pantin toisen henkilön ottaman luoton vakuudeksi. Tässä panttausmuodossa voi olla kyseessä esimerkiksi vanhempien asunto-osakkeen panttaaminen lapsen asuntoluoton lisävakuudeksi. Vierasvelkapanttaus tehdään useimmiten erityispanttauksena.

Vakuus ei itsessään ratkaise luotonsaantia, vaan pankit arvioivat sitä luottopäätöstä tehdessään osana kokonaisuutta. Vakuuden lisäksi muita luottopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. asiakkaan maksuvara, lainan käyttötarkoitus sekä asiakkaan taloudellinen asema. Vakuuden tarkoituksena on turvata luoton takaisinmaksua sekä pienentää pankin luottoriskiä. Pankin näkökulmasta asetetut vakuudet lasketaan osana sille asetettuja pääomavaatimuksia.

Lainalle tai kulutusluotolle annettavat vakuudet sovitaan kirjallisina ja käytettävät reaalivakuudet luovutetaan luotonantajan haltuun tai ne merkitään viranomaisen pitämään rekisteriin esimerkiksi kiinnityksenä. Pantin antaminen ei siirrä vakuuden omistusoikeutta luotonantajalle, vaan sen omistus säilyy oikeudellisesti pantinantajalla. Omistajan velvollisuutena on hoitaa ja säilyttää pantattua omaisuutta huolellisesti sekä huolehtia pantatun omaisuuden kunnosta, siihen liittyvien maksujen suorittamisesta sekä arvon säilymisestä.

Usein panttauksen yhteydessä sovitaan myös, kuinka pantattu omaisuus tulee pitää vakuutettuna. Panttiin liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti voi aiheuttaa myönnetyn luoton ennenaikaisen eräännyttämisen tai irtisanomisen.

Nämä on hyvä tietää vakuuksista:

• Jos luotonottaja ei maksa ottamaansa lainaa takaisin, myös panttaamaton omaisuus voidaan ulosmitata velkojen suorittamiseksi
• Pantin realisointitilanteessa panttioikeuden haltijalla on etusija muihin lainanantajiin nähden

Vakuutta vastaan pankki tai rahalaitos voi tarjota luoton edullisemmin, kuin ilman vakuutta. Vakuuksien käsittely on kuitenkin pankeille kallista panttaus- ja ilmoitusvelvollisuuksien vuoksi, jonka takia etenkin pienemmät luotot myönnetään yleensä mieluummin vakuudettomina.

Vakuudeton laina tai kulutusluotto

Kulutusluoton tai lainan voi hakea myös vakuudettomana. Vakuudettomia lainoja myönnetään noin 60 000 euroon saakka ja niiden käyttökohteet ovat hyvin samanlaisia vakuudellisiin luottoihin verrattuna.

Vakuudettoman kulutusluoton hakeminen ja luottopäätöksen saaminen on suoraviivaisempaa vakuudelliseen luottoon verrattuna. Luottopäätös sekä luottotarjous perustuvat hakijan maksuvaraan, lainan käyttötarkoitukseen sekä asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen.

Vakuudettomia lainoja haettaessa pankit eivät joudu arvioimaan vakuuksien riittävyyttä tai hoitamaan näiden panttaukseen liittyviä ilmoituksia, joka mahdollistaa luotonmyöntämisen nopeammin. Vaikka vakuuksia ei lainalle asetetakaan, olemassa olevalla omaisuudella on lähes poikkeuksetta alentava merkitys lainan hinnoitteluun.

Vakuudettomien luottojen hintahaitari on vakuudellisia kulutusluottoja suurempi ja huolimattomasti valitusta luotosta voi joutua maksamaan ylihintaa korkojen tai kulujen muodossa.  

Vakuudettomien lainojen korkoja ja kuluja on säännelty voimakkaasti viime vuosien aikana. Sääntelyn tarkoituksena on ollut kitkeä ylihintaiset luotot pois markkinoilta ja viimeisin merkittävä luottoja koskeva lakiuudistus astui voimaan 1.9.2019.

Vakuudettomia kertalainoja, kulutusluottoja ja käyttölainoja voidaan kutsua usealla eri nimellä pankkien ja rahoitusyhtiöiden välillä. Tässä muutamia esimerkkejä pankkien kulutusluotoille käyttämistä nimistä:

• Danske Bank; Haavelaina
• Osuuspankki; Kulutusluotto
• Aktia; Käyttölaina
• POP Pankki; Pikalaina
• S-Pankki; S-Laina

Tililuotto tai joustoluotto

Joustoluotto tai tililuotto on hyvin samankaltainen rahoitusmuoto vakuudettomaan kulutusluottoon verrattuna. Poikkeuksena tässä lainamuodossa asiakkaalle myönnetään käytettäväksi luottoraja, jolta voi tehdä jatkonostoja sovitun luottorajan puitteissa. Tältä osin tililuotto onkin enemmän verrattavissa luottokorttiin, kuin jotakin tiettyä hankintaa varten otettu laina.

Osa luotonmyöntäjistä perii tililuotosta vuosimaksuja huolimatta siitä, onko luottoa käytetty vai ei.

Esimerkiksi Osuuspankin joustoluotosta peritään 6 euron kuukausittainen luotonhoitomaksu, vaikkei luotolla olisikaan avointa lainasaldoa. Vastaavasti Nordean joustoluotto kerryttää päivittäin kuluja 0,01% myönnetystä luottorajasta, mutta kuitenkin enintään 12,5 euroa kuukaudessa (tilanne helmikuussa 2020).

Rahaksi muutettuna esimerkiksi 10 000 euron joustoluotto maksaa Nordeassa 12,5 € kuukaudessa - eli lain salliman maksimimäärän 150 euroa vuodessa, oli luottoa käytetty tai ei.

Ajoneuvorahoitus

Ajoneuvorahoituksella tarkoitetaan liikennekäyttöön tarkoitetun kulkuneuvon osamaksukauppaa. Yksityishenkilölle ajoneuvorahoitus näyttäytyy tyypillisesti autoliikkeen kautta hankittavana rahoitussopimuksena.

Pankkien vakavaraisuusasetusten mukaan auto tai ajoneuvo ei ole vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta ja virallisesti ajoneuvorahoituksen muoto onkin vakuudeton kulutusluotto. Harkintansa mukaan luotonmyöntäjä voi kuitenkin kelpuuttaa ajoneuvon vakuudeksi myöntämälleen rahoitukselle. Tällöin ajoneuvo rekisteröidään rahoitusyhtiön nimiin ja sen ostaja merkitään ajoneuvon haltijaksi, kunnes luotto on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.

Ajoneuvorahoituksen myöntäjällä on omat vaateensa rahoitetun kohteen vakuuttamiselle, mutta osittain myös sen käyttämiselle. Lähes poikkeuksetta ostetulle ajoneuvolle tulee ottaa kasko- sekä rahoitusvakuutus. Myös ajoneuvon vieminen maasta esimerkiksi lomareissun ajaksi vaatii yleensä ajoneuvon omistajan, eli rahoitusyhtiön kirjallisen luvan.

Ajoneuvorahoitus muodostaa poikkeuksen muihin kuluttajaluottoihin verrattuna, sillä näiden luottojen kustannusten enimmäismäärää ei ole rajoitettu kuluttajansuojalaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajoneuvorahoituksen luoton avauskustannukset tai korkokustannukset saavat olla muita luottoja korkeampia.

Ajoneuvorahoituksessa ei ole lainkaan poikkeuksellista, että niiden viimeinen erä on muita maksueriä suurempi. Monet autorahoituksen myöntäjät tarjoavat hanakasti luottosopimuksia, joissa viimeinen maksuerä on muita suurempi. Näin luoton kuukausierä saadaan näyttämään pieneltä, mutta samaan aikaan luottokustannusten määrä kasvaa, vaikka korkoprosentti olisikin alhainen. Ajoneuvorahoitusta otettaessa myös viimeisen poikkeavan erän maksuun kannattaa varautua taloudellisesti, vaikkei se vielä ostohetkellä tuntuisikaan ajankohtaiselta asialta.

Muita auton tai ajoneuvon ostamisessa käytettyjä rahoitusmuotoja on vakuudellinen kulutusluotto sekä vakuudeton autolaina.

Vertaislaina

Vertaislaina tai peer to peer -laina on yksi joukkorahoituksen muodoista. Joukkorahoitus tarkoittaa suurelle yleisölle avointa sijoitusmuotoa, jossa sijoittajina toimivat kuluttajat tai yritykset voivat osallistua lainattavien rahavarojen keräämiseen.

Yleensä sijoitukset koostuvat laajalta joukolta kerätyistä pienistä sijoituksista. Näiden pienten yksittäisten sijoitusten avulla kerätään tavoiteltu summa, joka lainataan eteenpäin kuluttaja- tai yritysasiakkaalle vertaislainana.

Vertaislaina-alalla toimii suomessa kaksi suurempaa yhtiötä, Fellow Finance sekä Fixura. Molemmat näistä yrityksistä toimivat joukkorahoituksen välittäjinä ja heillä on toiminnassaan kaksi asiakaskuntaa: sijoittaja-asiakkaat sekä laina-asiakkaat.

Sijoittajille vertaislaina on suhteellisen uusi muoto hakea pääomalle tuottoa. Vertaislainoihin sijoittavan tahon tuotot kertyvät käytännössä lainanottajan maksamista koroista tai lainanhoitokuluista. Lainanvälittäjänä toimiva taho puolestaan voi ottaa itselleen osan lainan korko- tai hoitokuluista korvauksena tekemästään työstä. Sijoitustuottojen maksatuksesta huolehtii vertaislainan välittäjä, joka jakaa kertyneet tuotot lainaan sijoittaneille tahoille.

Lainanottajalle vertaislainaaminen ei juurikaan poikkea muiden luotto- tai rahoituslaitosten myöntämistä luotoista. Laina myönnetään asiakkaalle käytännössä täysin vastaavalla tavalla, kuin se myönnettäisiin pankista tai rahalaitoksesta. Myös takaisinmaksu tapahtuu vertaislainan välittäneelle taholle, eikä lainaan sijoittaneille henkilöille tai yrityksille.

Käänteinen asuntolaina

Käänteinen asuntolaina on erityisesti eläkeläisille tarkoitettu lainamuoto. Käänteisen asuntolainan ideana on mahdollistaa käyttövarojen saaminen suurempiin menoihin, vaikka käteen jäävät tulot olisivat pienentyneet esimerkiksi eläkkeelle jäämisen myötä. Käytännössä käänteinen asuntolaina on vakuudellinen kulutusluotto, jossa kokonaan tai lähes kokonaan omaksi maksettu asunto asetetaan luoton pantiksi.

Usein käänteisiä asuntolainoja käytetään suurempien remonttien rahoittamiseen silloin, kun tulot eivät riitä yhtiölainan lyhentämiseen tai remonttilainan saamiseen, eikä asunnon myyminen ole mielekäs vaihtoehto.

Käänteinen asuntolaina myönnetään niin sanottuna kertalyhenteisenä lainana, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä. Laina-aikana puolestaan maksetaan usein pelkästään korkoja. Kaikilla paikkakunnilla käänteisen asuntolainan saaminen ei ole mahdollista tai on vähintäänkin vaikeaa, mikäli pankin on vaikea ennustaa pantiksi kaavaillun asunnon hintakehitystä laina-aikana.

Lainan erääntyessä harkittavaksi tulee käytännössä kaksi vaihtoehtoa; asunnon myyminen tai laina-ajan pidentäminen, ellei säästöön ole kertynyt riittävää summaa lainan takaisinmaksamiseksi. Jos pantattu asunto sijaitsee hyvällä alueella ja sen arvo on noussut tai pysynyt samalla tasolla kuin se oli lainaa otettaessa, voi laina-ajan pidentäminen tulla kyseeseen. Tällöin velka siirretään käytännössä perillisten maksettavaksi. Jos asunnon arvo on puolestaan laskenut laina-aikana, pankki ei välttämättä ole halukas pidentämään laina-aikaa ja edessä voi olla asunnon myyminen, jotta käänteinen asuntolaina saadaan maksettua takaisin.

Jos päädyt hakemaan käänteistä asuntolainaa, kannattaa tarjoukset kilpailuttaa useamman pankin välillä, sillä näiden hintaerot voivat olla yllättävän suuria. Kannattaa myös harkita oman maksukyvyn ja elämäntilanteen mukaan vakuudettoman lainan hakemista, sillä yhä useammat pankit ja rahoitusyhtiöt myöntävät lainaa eläkeläiselle kilpailukykyisillä ehdoilla myös ilman asunnon panttaamista.

Hyödykesidonnainen luotto tai osamaksu

Hyödykesidonnaisella luotolla tarkoitetaan jonkin tietyn kulutushyödykkeen ostamista velaksi. Hyödykesidonnaisuus tarkoittaa tässä lainamuodossa sitä, ettei luotolta voi nostaa käteisvaroja tai tehdä tilisiirtoja.

Hyödykesidonnaisia luottoja käytetään esimerkiksi huonekalukaupassa, ajoneuvokaupassa tai verkkokaupoissa. Esimerkiksi nettikaupoista tutut Klarnan, Osuuspankin tai Collectorin osamaksutavat ovat hyödykesidonnaisia luottoja.

Hyödykesidonnaisilla luotoilla maksetaan usein pienempiä kertaostoksia, jonka myötä niiden korkotaso on usein muita maksuvaihtoehtoja tai kulutusluottoja korkeampi.

Luottokortti

Luottokortilla tarkoitetaan pankin tai rahoitusyhtiön myöntämää luottorajaa, jota voi käyttää paitsi maksukortilla, myös virtuaalisena korttina tai esimerkiksi puhelimen kautta Apple Pay:n tai Google Pay:n liitettynä. Luotto-ominaisuus voi olla kytkettynä myös samaan korttiin perinteisen pankkikortin kanssa, jolloin ”Credit” tarkoittaa kortin luotto-ominaisuutta ja ”Debit” tarkoittaa pankkitiliä.

Suomessa yleisesti tunnettuja luottokortteja ovat Visa ja Mastercard, kun kortin luottoraja puolestaan on pankin tai rahoitusyhtiön myöntämä.

Kortin luotto-ominaisuutta käytettäessä ostos veloitetaan pankkitilin sijaan luotolliselta tililtä ja sen lyhentäminen tapahtuu joko kerralla tai osissa asiakkaan päätöksen mukaan.

Luottokortti ei tyypillisesti kerrytä korkokuluja, mikäli käytetty luottosaldo maksetaan kokonaisuudessaan pois ensimmäisen laskun yhteydessä. Korottoman maksuajan pituus vaihtelee noin 2-6 viikon välillä riippuen siitä, milloin luottoa käytetään. Mitä lähempänä luottokorttilaskun muodostumista ostoksia tehdään, sitä lyhyemmäksi koroton maksuaika jää. Pisimmän korottoman maksuajan saa puolestaan silloin, kun ostos tehdään heti uuden laskutuskauden alussa.  

Osissa lyhennettäessä pienin lyhennettävä määrä on yleensä joko prosentuaalinen osuus käytössä olevasta luottorajasta tai käytetystä luotosta. Jos luottoa lyhennetään erissä, lasketaan käytetylle luotolle korko, jonka suuruus vaihtelee luottokorteittain ja pankeittain. Osa luottoyhtiöistä veloittaa lisäksi tilinhoito- tai laskutuspalkkioita kortin käyttämisestä. Katso luottokorttien koroista lisää tietoa täältä.

Luottokortilta on mahdollista tehdä myös rahanostoja käteisenä, mutta tällöin on hyvä huomioida nostotapahtumasta koituvat nostopalkkiot, jotka ovat useimmiten muutaman euron luokkaa per tapahtuma. Kiinteän nostopalkkion lisäksi maksettavaksi voi tulla myös prosentuaalinen 1-3% palkkio nostetusta rahasummasta.

Maksuaikakortti

Maksuaikakortti on luottokortin tavoin pankin tai rahoitusyhtiön myöntämä maksuväline, jolla voi paitsi maksaa ostoksia, myös nostaa rahaa käytettäväksi. Luottokortista poiketen maksuaikakortilla tehtyjen ostosten takaisinmaksamista ei voi jakaa useammalle kuukaudelle, vaan koko lasku tulee maksaa pois kerralla.  

Maksuaikakortilla tehdyille ostoksille ei yleensä lasketa korkoa, vaan kortin myöntäjä laskuttaa asiakasta kortin käyttämisestä kiinteiden vuosi- tai kuukausimaksujen muodossa. Asiakkaan maksamien kulujen lisäksi korttiyhtiö veloittaa kauppiaalta yleensä prosentuaalisen provision ostoksen loppusummasta. Tämä prosentuaalinen osuus on maksuaikakorteissa luotto- tai pankkikorttia kalliimpi kauppiaalle, joka selittää miksi kaikki kauppiaat eivät hyväksy maksuaikakortteja maksuvälineenä lainkaan tai laskuttavat niiden käyttämisestä lisämaksun asiakkaalta.

Opintolaina

Opintolaina on valtion takaama laina, joka myönnetään elinkustannusten kattamiseksi opiskeluaikana. Lainalle on mahdollista saada valtion takaus, jonka ansiosta sen korkotaso on hyvin alhainen muihin lainoihin verrattuna. Takauksen voi saada silloin, kun opiskelija saa Kelasta opintorahaa tai Työllisyysrahastosta aikuiskoulutustukea. Tuen saaminen on mahdollista myös muutamissa poikkeustapauksissa, kuten silloin jos hakija asuu vanhempien luona, on 18-19 vuotias ja opintorahan saaminen ei ole mahdollista vanhempien tulojen vuoksi.

Opintolaina nostetaan pankista yleensä kahdessa erässä vuosittain ja sen suuruus vaihtelee hakijan iän ja oppilaitoksen mukaan. Suurimmillaan opintolainaa voi nostaa 800 €/kk jos opiskeluja suoritetaan ulkomailla. Pienin lainamäärä puolestaan on 300 €/kk, joka voidaan myöntää alle 18 -vuotiaalle opiskelijalle, joka ei suorita opintojaan korkeakoulussa.

Opintolainan lyhentäminen sovitaan pankin kanssa ja se alkaa yleensä noin 6 kuukautta sen jälkeen, kun pankki on lisännyt korot lainapääomalle viimeisen kerran.

Kun opiskelija valmistuu tavoitellussa määräajassa, voi opintolainasta saada hyvityksenä jopa 40 % 2 500 euron ylittävästä lainamäärästä. Hyvityksen voi saada silloin, kun olet suorittanut joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavasti alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lue lisää opintolainasta Kelan sivuilta.

Pienlaina tai pikavippi

Pikavippien ja pienlainojen myöntäminen alkoi Suomessa vuonna 2005. Ajankohta oli otollinen pienlainatoiminnalle, sillä samoihin aikoihin pankit kiristivät antolainausehtojaan. Pienlainayhtiöt lähtivätkin tarjoamaan nopeaa ja helppokäyttöistä palvelua äkilliseen rahantarpeeseen.

Ensimmäisiä pienlainoja myöntäneitä yhtiöitä olivat Ferratum, OPR-Finance ja C-Finance, jotka veivät Yhdysvalloista tutun palkkapäivälainaamisen sähköiseen ympäristöön. Ensimmäiset pikavipit myönnettiin tekstiviesteillä, kun asiakas lähetti haluamansa lainasumman ja tilinumeronsa luotonmyöntäjälle.

Ensimmäisten vuosien aikana pikavippien lainasummat olivat muutaman kymmenen ja muutaman sadan euron luokkaa, kunnes ne lähtivät voimakkaaseen kasvuun vuonna 2013 voimaan astuneen lakimuutoksen jälkeen. Aina vuoteen 2013 saakka pikalainojen maksuajat olivat myös lyhyitä, noin 7-90 vuorokauden mittaisia lainajaksoja. 

Vuoden 2013 lakimuutoksen tarkoituksena oli hillitä velkaantumista, mutta tuolloin voimaanastunutta lakia voidaan pitää monin tavoin epäonnistuneena. Kyseinen laki rajoitti vain alle 2000 euron lainojen tai luottojen korkoja, jonka seurauksena monet pienlainayritykset alkoivat tarjota entistä suurempia pikavippejä pidentäen samalla niiden maksuaikoja. Myös hyödykesidonnaiset luotot sekä luottokortit jätettiin tuolloin säätelyn piiristä pois.

Hyvänä puolena vuonna 2013 voimaan astuneessa laissa oli tarkempi sääntely luottokelpoisuuden arviointiin liittyen sekä luotonantajien rekisteröintipakko Aluehallintoviraston valvonnan alaisuuteen.

Tuorein pikavippien tai pienlainojen myöntämistä koskeva lainsäädäntö astui voimaan syyskuussa 2019. Tämän lain myötä pyrittiin paikkaamaan aiemmin jääneitä epäkohtia asettamalla korkokatto suurimmalle osalle kuluttajalainoja ja sisällyttämällä mm. luottokortit saman sääntelyn piiriin. Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy Taloustieteellisen yhdistyksen julkaisemasta artikkelista pikavippien sääntelystä ja pienlainamarkkinoiden kehityksestä.

Pikavippi on säilyttänyt asemansa suomalaisessa puhekielessä, vaikkei nykyään tarjolla olevia vakuudettomia lainoja voikaan rinnastaa palkkapäivälainaamiseen, mistä pikavippiala otti mallia vuonna 2005. Lyhyet muutaman viikon mittaiset laina-ajat ja kymmenien tai korkeintaan muutaman sadan euron suuruiset lainasummat ovat jääneet markkinoilta pois käytännössä kokonaan niiden kannattamattomuuden vuoksi.

Myös pikavippien hurjat korkoprosentit jäivät historiaan syksyllä 2019, kun niistä veloitettava korkein mahdollinen korkotaso asettui samalle viivalle luottokorttien, osamaksusopimusten ja perinteisten pankkien myöntämien kulutuslainojen kanssa.

Vaikka pikavippejä ei enää sellaisenaan myönnetäkään, se on yhä yksi eniten haetuista lainoihin liittyvistä hakutermeistä suomalaisten keskuudessa. 

Yllä olevasta kuvaajasta näet kuinka paljon suomalaiset ovat hakeneet tietoa pikavipeistä, asuntolainoista ja luottokorteista vuosien 2015 ja 2020 välillä. Lähde: Google Trends

Panttilaina

Panttilainalla tarkoitetaan rahan lainaamista irtainta omaisuutta vastaan. Panttilainaamo arvioi asiakkaan maksukyvyn sijaan pantattavan omaisuuden arvoa ja myöntää lainan tähän perustuen.

Panttilainaamisessa asiakkaan tuloilla, muilla veloilla tai luottohistorialla ei ole merkitystä. Tässä lainamuodossa lainanottaja ei ole henkilökohtaisesti vastuussa lainan takaisinmaksamisesta, vaan lainan ainoana vakuutena käytetään pantattua omaisuutta. Tarvittaessa lainanantaja realisoi pantatun omaisuuden ja saa lainaksi antamansa pääoman takaisin tavaran myynnistä saatavista varoista.

Pantattavana omaisuutena voidaan käyttää helposti rahaksi muutettavia tavaroita kuten koruja, kelloja, taidetta, soittimia tai design-esineitä. Rahan lainaaminen ei kuitenkaan onnistu samassa suhteessa, kuin mitä pantattavien tavaroiden arvoksi oletetaan. Panttilainaamo vähentää tavaran oletetusta jälleenmyyntihinnasta osan siltä varalta, ettei panttia koskaan lunasteta takaisin. Myyntihinnan ja lainatun rahan välisellä osuudella panttilainaamon on tarkoitus kattaa omat kulunsa sekä saada lainatulle rahalle tavoiteltu tuotto.

Panttilainaaminen on luvanvaraista ja laissa säädeltyä toimintaa, eikä panttilainauslaitos saa harjoittaa muuta kuin panttilainaamista tai siihen välittömästi liittyviä tehtäviä.

Panttilainojen kuluja tai korkoja ei ole rajoitettu kuluttajansuojalaissa, jonka vuoksi korot voivat olla yli 20 %:a ja niistä perittävät kulut voivat ylittää muille luotoille asetetun 150 euron vuotuisen rajan.

Lainojen uudelleenrahoittaminen

Lainojen uudelleenrahoittaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina voimakkaasti. Käymme nyt läpi mitä vaihtoehtoja lainojen yhdistämiselle tai uudelleenrahoittamiselle on olemassa.

Lainojen yhdistäminen

Lainojen yhdistämisellä tarkoitetaan olemassa olevien lainojen, osamaksusopimusten, luottokorttien tai pienlainojen uudelleenrahoittamista paremmin ehdoin. Lainojen yhdistämisen myötä useammat maksu- tai lainasopimukset keskitetään yhteen paikkaan. Yhdistämisen jälkeen hoidettavaksi jää yksi suurempi laina, jonka maksuaika ja lyhennyserät sovitetaan lainoja yhdistävän henkilön talouteen sopivaksi.

Lainojen yhdistäminen on mahdollista sekä vakuudettoman, että vakuudellisen yhdistelylainan avulla. Käytännössä yhdistelylaina toimii kulutusluoton tavoin, mutta sen käyttötarkoitus on nimenomaisesti maksaa aiemmin kertyneet lainat ja luotot kerralla pois, ei lisätä lainoja yhdistävän henkilön velan määrää.

Yhdistämisen myötä saavutettavat säästöt perustuvat siihen, että yhden lainan kustannukset ovat lähes poikkeuksetta useampia samanaikaisia luottoja edullisemmat. Myös lainan kuukausierällä on usein suuri vaikutus lainoja yhdistävän henkilön talouteen, kun kuukausitasolla rahaa jää enemmän käyttöön pienempien luotonhoitokustannusten myötä.

Järjestelyluotto

Järjestelyluotto ja lainojen yhdistäminen menevät helposti puhekielessä sekaisin. Perinteisesti järjestelyluotolla on tarkoitettu Takuusäätiön takaamaa luottoa, joka nostetaan pankista aiempien lainojen takaisinmaksamiseksi. Järjestelyluoton ehdot ovat huomattavan paljon tiukemmat vapaasti markkinoilta saataviin yhdistelylainoihin nähden. Takauksen voi saada vain useiden lainojen yhdistämiseen, eikä sillä voi maksaa pois esimerkiksi autolainaa.

Takuusäätiön takaamaan järjestelyluottoon sisältyy kaikkiaan noin 20 eri ehtoa, jotka hakijan tulee täyttää. Näitä ehtoja ovat mm. vakiintunut elämäntilanne, riittävä maksuvara, luottotietomerkinnän vapaaehtoinen rekisteröinti sekä osittainen olemassa olevan omaisuuden realisoiminen velkojen maksamiseksi.

Olemassa olevasta omaisuudesta mm. kesämökki, vene, moottoripyörä tai näihin rinnastettava omaisuus tulee siis myydä ja käyttää velkojen maksamiseen ennen, kuin järjestelyluoton takausta voidaan myöntää. Puolestaan kohtuuhintaista autoa tai asuntoa, jossa takauksen hakija asuu ei tarvitse laittaa myyntiin.

Parisuhteessa elävien henkilöiden täytyy pääsääntöisesti hakea takausta yhdessä, ellei velat ole syntyneet ennen parisuhteen alkamista tai ne johtuvat selkeästi vain toisen puolison elämäntilanteesta.

Sosiaalinen luototus

Tiesitkö, että kunnat toimivat myös luotonantajina? Käymme seuraavaksi läpi mitä sosiaalisen luoton muotoja on olemassa.

Sosiaalinen luotto

Sosiaalinen luototus on sosiaalihuollon toimintaan kuuluvaa luotonantoa, jonka harjoittamisesta kunnat vastaavat harkintansa mukaan. Sosiaalisella luototuksella pyritään ehkäisemään taloudellisia ongelmia ja edesauttamaan hakijan itsenäistä suoriutumista.

Sosiaalisen luoton myöntämiseksi lainan hakusyy täytyy olla perusteltavissa. Tyypillisiä sosiaalisen luoton myöntämistilanteita voivat olla esimerkiksi työllistymisen tai kuntoutumisen tukeminen, asumisen turvaaminen tai kriisitilanteiden ratkaiseminen. Sosiaalista luottoa ei kuitenkaan ole mahdollista saada silloin, jos lainan voisi saada kohtuullisin ehdoin myös muuta kautta.

Tyypillisiä sosiaalisen luoton hylkäämisperusteita ovat riittämätön maksuvara, hakijalla on realisoitavaa omaisuutta tai hakija pystyisi säästämään tarvittavan luottomäärän kohtuullisessa ajassa. Katso lisää sosiaalisesta luototuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Takuusäätiön pienlaina

Takuusäätiöltä on mahdollista saada pienlainaa tilanteessa, jolloin luottoa ole saatavilla muualta kohtuuhinnalla. Laina tulee käyttää kertaluonteiseen menoon, kuten kodinkonehankintoihin, takuuvuokraan tai auton korjaamiseen. Lainalla tulee kattaa hankinta kerralla ja kokonaisuudessaan. Lainan suuruus voi olla 200-2000 euroa ja sen korko on 4,25 %.

Takuusäätiön pienlainahakemus käsitellään noin viikossa ja rahat on mahdollista saada tilille kaikkiaan noin kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä. Lainan myöntämisen ehtoja ovat mm. riittävä maksukyky, pankkitiliotteiden, tulotositteiden ja muiden velkojen saldotodistusten toimittaminen hakemusliitteinä.

Sijoittaminen

Myös sijoittamiseen voidaan käyttää ulkopuolista lainarahaa. Käymme seuraavaksi läpi mitä sijoituslainan käyttämisessä kannattaa huomioida.

Sijoituslaina

Sijoituslainalla tarkoitetaan sijoitusomaisuuden hankkimista velkavivulla. Tällöin sijoituskohteelta haetaan suurempia tuottoja, kuin mitä lainan kustannukset tulevat olemaan. Suosittelemme velkavivun käyttämistä harkitsevaa sijoittajaa perehtymään aiheeseen tarkasti ennen lainan ottamista.

Velkavivulla sijoittaessa tuotto-odotus toteutuu käytännössä silloin kun lainan juoksevat kulut ovat pienemmät kuin sijoituksesta saatu tuotto, tai jos sijoituskohteen arvo nousee enemmän kuin lainan kokonaiskustannukset tulevat olemaan.

Sijoituslainoja voidaan käyttää esimerkiksi osakkeiden, metsän, rahastojen tai muun vastaavan sijoitusomaisuuden hankintaan ja lainaa voi hakea sekä vakuudettomana, että vakuudellisena. Suurempiin sijoituslainoihin vaaditaan käytännössä aina vakuus, joksi voidaan kelpuuttaa esimerkiksi sijoitusasunto, osakeomistukset tai rahasto-osuudet.

Sijoittamista velalla tulee harkita aina tarkkaan, sillä pahimmassa tapauksessa sijoituksen arvo voi laskea samaan aikaan, kun sijoituslainan korkokulut nousevat.