On ymmärrettävää, että luotonmyöntäjät haluavat varmistaa lainaamiensa rahojen takaisinmaksun, ja edellyttävät siksi lainanottajalta vakuuksia reaaliomaisuuden muodossa. Mikäli takaisinmaksu siis viivästyisi tai keskeytyisi, reaaliomaisuus – kuten osakkeet, metsä tai loma-asunto – siirtyisi luotonantajan omistukseen. Vakuuksien sijaan lainan myöntämiseksi saatetaan vaatia henkilötakaajia.
Pankit ja rahalaitokset myöntävät myös vakuudetonta lainaa. Summat ovat toki pienempiä – tyypillisesti tuhannesta eurosta ylöspäin, mutta kuitenkin reilusti alle satatuhatta. Vakuudetonta lainaa voi hakea kuka tahansa, yleiset lainaehdot täyttävä, yli 20-vuotias hakija, jolla on vakituisia ansiotuloja mutta ei maksuhäiriömerkintöjä. Lainan hakeminen ei edellytä ”uskollisuutta” omaa vakiopankkia kohtaan, vaan lainantarjoajat voi – ja kannattaa – kilpailuttaa parhaan lainan saadakseen.
Ilman vakuuksia myönnetty laina on luotonantajalle suurempi riski kuin vakuudellinen. Tätä kompensoi vakuudettomien lainojen tyypillisesti korkeampi korkotaso. Lainanhakijan henkilökohtainen kokonaiskustannus lainalle määräytyy luotonantajan tekemän riskikartoituksen perusteella. Näinä kovan kilpailun aikoina lainakuluissa voi ilmetä suuriakin vaihteluja luotonantajasta riippuen, ja siksi lainatarjouksia kannattaa vertailla sen sijaan, että tarttuu ensimmäiseen tarjoukseen.