Avioehto: mikä ja miksi?
Takaisin blogiin

Avioehto: mikä ja miksi?

Avioehto on nykyään helppo tehdä, mutta milloin sitä tarvitaan ja millaisia vaihtoehtoja sen tekemiseen on? Siitä kerromme tässä artikkelissa.

Avioehto on puolisoiden välinen sopimus, jolla sovitaan omaisuuden jakamisesta avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman vuoksi. 

Jos avioehtoa ei ole, puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton päättyessä – joko avioeroon tai kuolemaan – omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken. Avioehtoa siis tarvitaan, kun halutaan sopia jaosta jotenkin toisin.

Avio-oikeudella tai avioehdolla ei kummallakaan ole vaikutusta avioliiton aikana vaan ainoastaan avioerotilanteessa tai toisen puolison kuollessa. Mikäli avioehtoa ei ole, puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi. Jotta omaisuus saadaan puolitettua tasan, enemmän omistava puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Avioehdolla puolisot voivat poistaa avio-oikeuden toistensa omaisuuteen kokonaan tai osittain.

Avioehdon voi tehdä myös rekisteröidyssä parisuhteessa, jossa omaisuus yhtä lailla jaettaisiin avioliittolain mukaisesti parisuhteen purkautuessa. 

Avioehtosopimukset ovat yleistymään päin, ja nykyään noin kolmannes pareista tekee avioehdon. Tähän asiaan on todennäköisesti vaikutusta esimerkiksi sillä, että naimisiin menevät parit ovat keskimäärin aiempaa vanhempia. Omaisuutta on ehtinyt kertyä enemmän, lapsiakin voi olla jo ennestään ja tulevaisuus halutaan turvata järkevästi.

  • usp item
    Kilpailuta laina 60 000 € asti
  • usp item
    100 % asiakkaan puolella
  • usp item
    100 % ilman piilokuluja
  • usp item
    100 % suomalainen palvelu
4,6
Perustuu 271 arvosteluun.
powered by

Millaisissa tilanteissa avioehto on tarpeen?

Avioehto voi tuoda turvaa avioliiton päättymisen varalle esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • Avioliiton solmimista suunnittelevista osapuolista toisella on huomattavasti enemmän varallisuutta kuin toisella. Hänen näkökulmastaan voi olla järkevää tehdä avioehto. 
  • Jompikumpi tai molemmat puolisoista ovat yrittäjiä. Joskus yrityksen osakassopimus voi velvoittaakin tekemään avioehdon, jotta avioliiton päättyminen ei sekoita yrityksen toimintaa. 
  • Toinen puolisoista on ylivelkaantunut. Erotilanteessa laskennallisesti varakkaampi eli vähemmän velkaantunut voisi joutua maksamaan tasinkoa puolisolle, vaikka velkaantunut puoliso sillä hetkellä tienaisi häntä paremmin.
  • Kun jommallakummalla tai molemmilla on jo ennestään lapsia. Uusperhettä perustavat haluavat usein ajatella lastensa etua, ja avioehto voi tukea sitä.
  • Jommallekummalle puolisolle on tulossa perintöä. Mikäli avioehtoa ei ole, myös tuleva perintö on avioliiton päättyessä puoliksi jaon kohteena. 

Jos taas molemmat ovat avioitumisen hetkellä nuoria eikä omaisuutta ole vielä ehtinyt kertyä, avioehto ei välttämättä ole tarpeellinen. 

Avioehto voi myös joskus olla toisen osapuolen kannalta epäreilu. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen puolisoista on tienannut ja toinen puolestaan hoitanut yhteistä kotia ja lapsia, voisi olla kohtuutonta evätä kotona työpanoksensa tehneeltä avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.

Pankit ja lainanantajat

Pop PankkiResurs BankAktiaBank NorwegianNordax BankBigbankAvidaKaarnaTF Bank logoBroccFellow PankkiLea bankInstabankFerratumFixuraKomplett bankmyLenderBondoraCredigoHalino

Avioehto voidaan räätälöidä halutunlaiseksi

Avioehdon tekemiselle on paljon erilaisia vaihtoehtoja, joista voidaan valita sopivin parin henkilökohtaisen tilanteen ja toiveiden mukaan.

Tavallisin avioehto on täysin poissulkeva avioehto, jossa määrätään, ettei kummallakaan puolisoista ole oikeutta toistensa omaisuuteen missään tilanteessa. Molemmat siis pitävät aina omat omaisuutensa.  

Avioehto voidaan myös laatia siten, että avioliiton päättyessä eroon avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole, mutta avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan sen sijaan avio-oikeus on. Avioehtosopimuksessa voidaan myös määritellä jokin aikaraja, kuinka kauan avioliiton on vähintään kestettävä, jotta avio-oikeus toisen omaisuuteen on olemassa.

Avioehto on mahdollista laatia niinkin, että puolisolla on avio-oikeus toisen 

omaisuuteen ja toisella taas ei. Olennaista on kuitenkin aina se, että kumpikin puolisoista hyväksyy sopimuksen.

Miten avioehto tehdään?

Avioehtosopimus on aina määrämuotoinen eli se on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja allekirjoitettava. Usein avioehto tehdään lakiasiantuntijan avustuksella, mutta halutessaan puolisot voivat tehdä sen myös kahdestaan. Silloin allekirjoitusten todistajina on oltava kaksi esteetöntä henkilöä. 

Esteettömyys tarkoittaa sitä, että henkilöt eivät ole 

  • kummankaan puolison sukulaisia
  • kummankaan entisiä tai nykyisiä avio- tai avopuolisoita 
  • mihinkään edellisistä rinnastettavassa suhteessa kumpaankaan puolisoon.

Todistajien on myös oltava vähintään 15-vuotiaita ja täydessä ymmärryksessä. 

Lakiasiantuntijan apu avioehdon tekemisessä on suositeltavaa, jotta avioehto on tarkoituksenmukainen ja täyttää lain asettamat vaatimukset. Nykyään avioehdon tekeminen onnistuu hyvinkin edullisesti, ja palvelua on saatavilla helposti netin kautta. Asiantuntija voi neuvoa, millaisia vaihtoehtoja avioehdon tekemiseen on ja mikä niistä sopii parhaiten parin yksilölliseen tilanteeseen.

Lopuksi allekirjoitettu avioehtosopimus on aina jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle. Vasta rekisteröimisen jälkeen sopimus on lainvoimainen. 

Avioehdon voi tehdä yhtä hyvin ennen avioliiton solmimista kuin avioliiton aikanakin. Joka tapauksessa sen tekeminen on aina vapaaehtoista. Toisaalta avioehtoon ei ole pakko vedota avioerotilanteessa, vaikka sellainen olisikin olemassa. Edellytyksenä avioehdon huomiotta jättämiselle on kuitenkin se, että puolisot ovat asiasta yhtä mieltä. 

Sortter media

YLE UutisetIlta-SanomatIltalehtiKauppalehtiMtv3 / MTV uutisetHelsingin SanomatTalouselämäMaaseudun TulevaisuusTaloussanomatRadio NovaTaloustaitoKarjalainenIlkka–PohjalainenEtelä-SaimaaUusi SuomiSavon Sanomat

Avioehto ja lainat – mikä yhteys niillä on toisiinsa? 

Avioliitossa puolisoilla on mahdollisuus omistaa omaisuutta sekä yhdessä että erikseen, ja samoin on myös lainojen laita. Pääsääntöisesti kumpikin osapuoli vastaa itse ottamistaan veloista henkilökohtaisesti myös avioeron jälkeen eikä niitä jaeta puoliksi kuten omaisuutta. Avioehtoa ei siis ole tarpeen tehdä sen varalta, että toisen puolison omaan käyttöön ottamat lainat tulisivat toisen maksettavaksi.

Poikkeuksen voivat tehdä sellaiset omiin nimiin otetut lainat, jotka on tarkoitettu yhteisen talouden tai elämän rahoittamiseen. Kyse voi olla esimerkiksi kulutusluotosta, joka on otettu kodin hankintoja varten. Tällaisessa tapauksessa laina voidaan mieltää yhteiseksi, ja molempien on eron jälkeen omalta osaltaan vastattava lainan maksamisesta.

Yhteisesti otettu laina puolestaan jaetaan erotilanteessa puolisoiden kesken, ja molemmat vastaavat velan maksusta yhteisesti sekä toistensa puolesta, mikäli toinen osapuoli laiminlyö maksuvelvollisuutensa.

Lainaa yksin tai yhdessä puolison kanssa

Sortterilta voit hakea lainaa sekä yksin että rinnakkaishakijan kanssa. Lainan hakeminen rinnakkaishakijan kanssa on usein kannattavampaa, sillä se yleensä mahdollistaa paremmat lainaehdot kuin yksin lainaa haettaessa. Tämä perustuu siihen, että pankki arvioi kahden maksukykyisen henkilön maksavan lainan varmemmin takaisin kuin yhden.

Rinnakkaishakijan kanssa lainaa on myös usein mahdollista saada suurempi määrä kuin yksin haettaessa. 

Sortterilta voit hakea lainaa tarpeesi mukaan 1 000–60 000 euroa ja valita maksuajan tarpeesi mukaan 1–15 vuoden välille. Hakiessasi lainaa Sortterin kautta kilpailutat samalla kaikki vertailussa mukana olevat pankit ja rahoituslaitokset. Löydät siis helposti omaan tarpeeseesi sopivimman, edullisen lainan kymmenien vaihtoehtojen joukosta.

Takaisin blogiin