Takaisin blogiin

4 harhakäsitystä kryptovaluutoista

Kryptovaluuttojen suosio on kasvanut viime vuosina, mutta moni tietää kovin vähän virtuaalivaluutoista. Ei ole ihme, että kryptovaluutat herättävät kysymyksiä, epäilyttävät tai niihin liittyy harhakäsityksiä.

Kaikista tunnetuin kryptovaluutta on varmast Bitcoin. Bitcoinin lisäksi on kuitenkin olemassa monia muita kryptovaluuttoja. Pureuduimme neljään yleisimpään harhakäsitykseen kryptovaluutoista ja selvitimme, miten harhakäsitykset pitävät paikkansa.

Harhaluulo 1: Rikollisuutta rahoitetaan kryptovaluutalla

Yleisesti ajatellaan, että kryptovaluuttoja käytetään rikollisen toiminnan rahoittamiseksi. Mielikuvan aiheuttaa väistämättä sen ajatuksen, että kryptovaluutoissa itsessään olisi jotain hämärää, laitonta tai rikollista.

On totta, että kryptovaluuttoja käytetään ja on käytetty laittoman toiminnan rahoittamiseen – mutta niin on perinteisiä valuuttojakin. Rikollisen toiminnan rahoittamiseen käytetään myös euroja, dollareita, kruunuja ja puntia, halusimme sitä tai emme.

Syy siihen, miksi kryptovaluuttoja käytetään laittomassa toiminnassa enemmän kuin perinteisiä valuuttoja johtuu kryptovaluuttojen salaustekniikasta. Kryptovaluuttojen tekniikka perustuu anonymiteettiin, ja siihen, että virtuaalivaluuttaliikennettä ei voi jäljittää. 

Salaustekniikasta huolimatta kryptovaluutan rooli laittomassa toiminnassa on kuitenkin liioiteltu. Perinteisten valuuttojen osuus rikollisen toiminnan rahoittamisessa kattaa Forbesin arviolta noin 2–5 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta, joka vastaa noin 800 biljoonaa–2 triljoonaa dollaria. Muun muassa Forbesin mukaan kryptovaluutan käyttäminen rikollisessa toiminnassa kattaa vain 0,34 prosenttia eli noin kymmeneen miljardia dollaria vuoden 2020 aikana. Verrattuna tavallisiin valuuttoihin, kryptovaluuttojen käyttäminen rikollisessa toiminnassa on hyvin minimaalista.

Kuten tavalliset pankit, myös kryptovaluuttojen kauppapaikat edellyttävät asiakkailtaan tunnistautumista. Näin kauppapaikat ja muut toimijat tuntevat asiakkaansa dokumentoimalla asiakkaan tietoja systemaattisesti. Menetelmän tarkoituksena on varmistaa, että asiakas ei käytä kryptovaluutta rikollisen toiminnan rahoittamiseen.

Harhaluulo 2: Kryptovaluutta edistää ilmastokriisiä

Kryptovaluuttojen sähkönkulutusta on kritisoitu ja siitä on kiistelty laajasti. Kryptovaluutat käyttävät paljon sähköä, ja maailmalla on uutisoitu siitä, että Bitcoinin louhinta ja verkon ylläpitäminen kuluttavat jopa enemmän sähköä kuin useimmat valtiot.

 Kryptovaluuttaa on mahdollista hankkia kahdella tavalla:

  1. ostamalla
  2. louhimalla

Louhiminen tarkoittaa tietokoneen laskentatehon käyttämistä matemaattisen laskutoimituksen ratkaisemiseksi. Louhija saa tekemästään työstä vastineeksi kryptovaluuttaa. Louhiminen, eli transaktioiden vahvistaminen, kuluttaa sähköä.

Sanotaan, että jopa noin 70 prosenttia kaikista louhijoista käyttäisi uusiutuvaa energialähdettä ainakin jossain vaiheessa prosessia. Moni louhijoista on siirtynyt louhimaan sellaisiin maihin, joissa sähkön tuottaminen on tehokasta ja sen hinta on edullinen. Esimerkiksi joissakin Kiinan maakunnissa tuotetaan paljon ylimääräistä energiaa vesivoimaloissa. Tästä ei kuitenkaan ole luotettavaa tietoa vielä tarjolla.

Kryptovaluutta kuluttaa sähköä, mutta myös perinteisen valuutan valmistus kuluttaa resursseja. Tavallisella valuutalla eli seteleillä ja kolikoilla on kuitenkin myös elinkaari. Kun vanhat kolikot ja setelit hävitetään, markkinoille lasketaan samaan aikaan uutta painotalosta tullutta fyysistä valuuttaa. Valuutan valmistamiseen vaaditaan paljon raaka-aineita, kuten puuvillaa, metalleja, mustetta, vettä ja pellavaa. Lisäksi valuutan liikkeelle laittaminen vaatii paljon logistista energiaa niin kuljetuksen kuin jakamisen saralla. Toisaalta kryptovaluutta tarvitsee vain sähköenergiaa eikä sen valmistamisessa kulu fyysisiä raaka-aineita.

Vaikka kryptovaluuttojen sähkönkulutuksesta on kiistelty paljonkin, on silti liioittelua väittää, että kryptovaluutat edistäisivät yksinään ilmastokriisiä.

Harhaluulo 3: Bitcoin on arvoton ja hidas

Bitcoinista on tullut viime vuosikymmenen aikana suosittu sijoitustuote. Jokaisen sijoittajan on hyvä muistaa, että Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoittamista, johon liittyy aina riskejä. Voi siis olla, että et saa koskaan kryptovaluuttoihin sijoittamiasi rahoja takaisin.

Bitcoinin, kuten muidenkin kryptovaluuttojen, arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan, joiden lisäksi myös muutamat muut tekijät, kuten käytettävyys, määrä ja kuljetettavuus, on otettava huomioon.

Bitcoinia on olemassa vain 21 miljoonaa kappaletta eikä sen määrä tule kasvamaan tulevaisuudessa. Näin ollen kryptovaluutan arvoa ei voida manipuloida tuottamalla lisää Bitcoineja. Perinteisiä valuuttoja eli fiat-rahaa voidaan sen sijaan laskea liikkeelle lisää, mikä puolestaan voi johtaa inflaatioon. Hyvä esimerkki tästä on tavallisen ihmisen vuosittaisen ostovoiman heikkeneminen.

Käytettävyyden osalta kryptovaluutoilla maksamisessa on nähtävissä pientä yleistymistä maailmalla. Yhä useammat yritykset ja nettikaupat hyväksyvät kryptovaluuttoja jokapäiväisten hyödykkeiden ja palveluiden ostamiseen. Vaikka perinteisellä maksukortilla maksaminen on asiakkaalle helppoa asiakkaan nähdessä veloituksen suoraan omassa verkkopankissaan, kryptovaluutan käyttäminen voi olla palveluntarjoajalle paljon helpompaa. Tämä johtuu siitä, että palveluntarjoaja saa kryptovaluutan omalle tililleen välittömästi sen sijaan, että hänen täytyisi odottaa käteisen tilittämistä.

Kryptovaluutta näyttäytyy käytännöllisenä, näppäränä ja luotettavana vaihtoehtona tavalliselle valuutalle. Niiden suosion kasvaessa ja käytettävyyden yleistyessä yhä useammat ihmiset valitsevat kryptovaluutan tavallisen valuutan sijasta.

Esimerkiksi Bitcoin näyttäisi olevan suojattu inflaation ja deflaation vaikutuksilta, koska sen määrä on rajattu eikä sitä voi luoda enempää. Tämä ei välttämättä koske muita saatavilla olevia kryptovaluuttoja, kuten Litecoinia ja Ethereumia, sillä niiden määrä voi kasvaa vielä huomattavasti nykyisestä. 

Sijoittajan näkökulmasta Bitcoin kurssi, Litecoin kurssi ja muut kryptovaluuttojen kurssit ovat olleet kuitenkin kutakuinkin yhtä volatiileja eli voimakkaasti vaihtelevia.

Harhaluulo 4: Kryptovaluutasta ei tarvitse maksaa veroja

Kryptovaluuttaa on vaikeaa tai lähes mahdotonta jäljittää. Tästä syystä verojen kiertäminen saattaa olla helpompaa tavalliseen valuuttaan ja tavallisiin pankkeihin verrattuna. Hyvä salaustekniikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kryptovaluutasta ei tarvitsisi maksaa veroja. 

Kuten kaikesta muustakin varallisuudesta, myös kryptovaluutoista pitää maksaa verot. Pidä siis huoli siitä, että maksat tarvittavat verot myös kryptovaluutoistasi. 

Virtuaalivaluutan kuten bitcoinin käytöstä ja louhinnasta saadut tulot ovat veronalaisia tuloja ja ne tulee ilmoittaa veroilmoituksella. Veroilmoituksessa voi myös ilmoittaa bitcoinin louhintaan käytetyt kulut vähennyksinä.

Virtuaalivaluutasta saadut tulot ovat Suomessa verotettavia sinä vuonna, kun virtuaalivaluuttaa on käytetty.

Ilmoita veroilmoituksellasi vuonna 2021 virtuaalivaluutalla:

  • maksamasi laskut, esimerkiksi ostetuista tavaroista sekä palveluista
  • vaihtamasi eurot tai muut viralliset valuutat
  • virtuaalivaluuttojen louhinnasta ansaitsemasi tulot

Muista ilmoittaa myös ulkomaisten toimijoiden kautta saadut kryptovaluuttatuotot.

Kryptovaluuttojen käytöstä saadut tulot verotetaan pääomatuloina ja louhinnan kautta saadut virtuaalivaluutat ansiotuloina. Virtuaalivaluutan arvona käytetään sitä vaihtokurssia, joka virtuaalivaluutalla on käytön tai louhinnan hetkellä. Kryptojen verotus ei juuri eroa muun sijoittamisen verottamisesta, kuten osake- tai rahastosijoittamisen verottamisesta.

Jos kryptovaluuttojen verotus jäi askarruttamaan sinua, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä verottajaan.

Myyttejä oikealta ja vasemmalta

Kryptovaluutta on vielä verrattain uusi valuuttamuoto perinteisiin valuuttoihin verrattuna. Tämän takia niihin liittyy paljon myyttejä ja harhaluuloja.

Bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen käyttäminen on kuitenkin verrattain helppoa ja ostajat sekä myyjät voivat kohdella niitä kuin tavallisia valuuttoja. Kryptovaluutat ovat yleistymässä niin sijoituskohteena, kuten osakesijoittaminen ja rahastosijoittaminen, sekä kaupankäynnin välineenä. Vaikka et itse omistaisi vielä kryptovaluuttoja, on hyvä olla tietoinen siitä, miten valuuttamarkkinat laajenevat.

Lähteet: Forbes, Cointelegraph, Reuters, Coindesk, Ledger ja Yle

Takaisin blogiin